Korkeasti koulutettuja edustavan keskusjärjestön mielestä puolueilta sataa erilaisia esityksiä laidasta laitaan: ammatillinen koulutus työpaikoille, yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteen, peruskoulu digitaaliseksi. Samalla kaikki väläyttelevät haamukorttia koulutuksen ja tutkimuksen lisäleikkauksista.
– Tällä hetkellä koulutuspolitiikkaa ohjaa rakennepoliittinen ohjelma, eikä visio osaamisesta menestyksen perustana. Tarvitsemme ennakkoluulottomuutta etsittäessä eri toimijoiden kesken tapoja, joilla voidaan tuottaa uudenlaista osaamista ja kehittää elinkeinoelämää, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.
Akavan näkemyksen mukaan korkeakoulutusta koskevien lakien kanssa pitäisi vetää henkeä seuraavan vaalikauden ajan ja katsoa, miten lakeja ja rakenteita todella pitää uudistaa. Korkeakoulujen henkilöstö on ollut uudistusten ja säästöjen vuoksi pitkään kovassa pyörityksessä.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut pystyisivät tiivistämään yhteistyötä erittäin paljon jo nykyisten rakenteiden puitteissa, aina yhteisiin opintokokonaisuuksiin asti.
– Korkeakoulutuksen rakenteiden uudistamisessa on vielä paljon urakoitavaa muun muassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulusektorien sisäistä työnjakoa selventämällä, asiantuntija Ida Mielityinen sanoo.
Akava vaatii puolueita sitoutumaan koulutuksen pitkäjänteiseen kehitykseen.
– On tuskin realistista vaatia tehtyjen leikkausten palauttamista, mutta seuraavan hallituksen on pidättäydyttävä lisäleikkauksista koulutuksessa. Koulutuspolitiikan on oltava muutakin kuin sopeutumista säästöihin. Kenellekään ei tunnu olevan selvää, mitä koulutusjärjestelmää koskevat leikkaukset ja lakiuudistukset tarkoittavat opetukselle, tutkimukselle ja osaamiselle, Mielityinen sanoo.
