Puolustusministeriön tulevaisuuskatsauksessa Suomen Nato-yhteistyö ja mahdollisen liittoutumisen arviot jäävät vähälle huomiolle. Katsaus keskittyy Suomen oman puolustuksen haasteisiin. Jopa siinä määrin, että koko katsauksessa sana ”Nato” mainitaan vain kerran.
Katsausta laatimassa ollut konserniohjausyksikön johtaja Janne Kuusela kiistää, että sen laadinnassa olisi harjoitettu tietoista varovaisuutta.
– Ei siinä mitään tietoista varovaisuutta ole harrastettu. Pyrimme keskittymän olennaiseen eli miten me saamme tämän päätehtävän hoidettua tulevaisuudessa. Perusedellytys on, että meillä on tähän tarvittavat resurssit ja välineet kunnossa. Se on suurin huolenaihe, Kuusela kiteyttää.
Aiemmin tällä viikolla kohua herätti ulkoministeriön vastaava tulevaisuuskatsaus, joka sisälsi lauseen: ”Nato-jäsenyys selkeyttäisi monin tavoin Suomen asemaa”.
Ulkoministeriön katsauksen Nato-lause herätti kysymyksiä siitä, voivatko virkamiehet arvioida näin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Aina, kun joku sanoo ”Nato”
Itsekin Nato-jäsenyyden kannattajana tunnettu Kuusela arvioi, että Nato-kysymyksellä olisi ollut turha puolustusministeriön katsauksessa spekuloida, kun poliittiset päättäjät tekevät asiasta kuitenkin päätökset.
Kuusela kehuu kuitenkin ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, joka on kokonaisuudessaan ”valtavan hyvin laadittu”:
– Kävi jopa vähän kateeksi, kun naapurin virkamiehet olivat näin hienon katsauksen tehneet.
Kuuselaa ei yllätä kuitenkaan katsauksen yhdestä lauseesta noussut kohu. Hänestä tämä kertoo paljon suomalaisesta yhteiskunnasta:
– Aina kuin joku jossain sanoo sanan ”Nato”, joko neutraaliin tai positiiviseen sävyyn, se yleensä aiheuttaa rajuja reaktioita Suomessa.
Puolustusministeriön katsauksessa todetaan, että ”Suomi jatkaa aktiivista osallistumista puolustusyhteistyöhön, sillä se on välttämätöntä suorituskykyjen turvaamiseksi”. Katsauksessa huomautetaan, että puolustusyhteistyö ei ole sama asia kuin sotilaallinen liittoutuminen, jossa yhteistyö on viety huomattavasti syvemmälle.
Katsauksessa todetaan, että ”puolustusliittoon kuuluvat maat suunnittelevat, harjoittelevat ja päättävät yhdessä, kuinka sotilaallista voimaa käytetään kriisin aikana. Puolustusliittoon kuulumattomat maat jäävät näiden sitoumusten ulkopuolelle”.
Nato-sana mainitaan katsauksessa erikseen vain siinä kohtaa, kun viitataan tiivistyvän puolustusyhteistyön mahdollisuuksiin ylläpitää sotilaallisia suorituskykyjä. Katsauksen mukaan ”tässä yhteydessä Naton ja EU:n valmiusjoukot sekä niihin liittyvä monikansallinen koulutus- ja harjoitustoiminta saavat yhä enemmän painoarvoa”.
