Muihin EU-maihin verrattuna yhdistäviä tekijöitä tärkeämpinä pitävien osuus oli Suomessa kaikkein suurin, sillä suomalaisista tätä mieltä oli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Keskimäärin hieman yli puolet EU-kansalaisista katsoo, että EU:hun kuuluminen on hyvä asia (53 %), eli kaksi prosenttiyksikköä vähemmän verrattuna vuoteen.
Jäsenvaltioiden väliset erot ovat kuitenkin suuria. Esimerkiksi Irlannissa jäsenyyttä hyvänä asiana piti 74 prosenttia vastanneista, kun puolestaan Kreikassa vastaava luku oli ainoastaan 31 prosenttia.
Suomen EU-jäsenyyttä pitää hyvänä asiana 60 prosenttia suomalaisista tutkimukseen haastatelluista. Vuoteen 2015 verrattuna hyvänä asiana jäsenyyttä pitävien osuus on Suomessa kasvanut neljä prosenttiyksikköä.
Tilastot osoittavat, että näin mitattuna EU:n kannatus on pysynyt keskimäärin samoissa lukemissa vuodesta 2009 asti, jolloin vastaava keskiarvo koko EU:n osalta oli myös 53 prosenttia.
EU-maiden koetaan hyötyvän jäsenyydestä
Syksyllä tehdyssä kyselyssä 60 prosenttia EU-maiden kansalaisista vastasi kokevansa, että heidän maansa hyötyy EU-jäsenyydestä. Myös syksyllä 2015 yhtä suuri osa vastaajista oli tätä mieltä.
Suomalaisista vastaajista 69 prosenttia koki Suomen hyötyvän EU-jäsenyydestä. EU-jäsenyyden myönteisinä seurauksina suomalaiset pitivät erityisesti suomalaisille avautuneita uusia työskentelymahdollisuuksia, Suomen ja muiden EU-maiden välisen yhteistyön parantumista sekä EU:n osallistumista rauhan ylläpitämiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen.
Kuuluuko kansalaisten ääni?
EU-kansalaisista tuntuu, että he saavat yhä heikommin äänensä kuuluviin sekä kansallisella että unionin tasolla. Koko EU:ssa 53 prosenttia kaikista vastaajista koki, että he saavat äänensä kuuluviin kotimaassaan. Tämä on kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin.
EU-maiden kansalaisista ainoastaan 37 prosenttia puolestaan koki, että heidän äänellään on merkitystä Euroopan unionissa.
Suomalaiset, yhdessä tanskalaisten, ruotsalaisten ja alankomaalaisten kanssa, sen sijaan kokevat saavansa paremmin äänensä kuuluviin. Suomalaisista vastaajista 86 prosenttia kertoi saavansa äänensä kuuluviin kotimaassaan. EU-tasolla äänensä merkittäväksi koki 57 prosenttia suomalaisista.
Tutkimuksen mukaan eurooppalaiset eivät näe tulevaisuutta valoisana, sillä kun unionin kansalaisilta kysyttiin tilanteen kehittymisestä omassa maassaan. Kaikista vastaajista 54 prosenttia koki ”asioiden menevän huonoon suuntaan”, joka 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.
EU:ssa asioiden koki menevän huonoon suuntaan 54 prosenttia kaikista vastaajista, mikä on 13 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. Suomalaisista vastaajista 49 prosenttia koki asioiden menevän huonoon suuntaan kotimaassa. Kyselyyn vastanneista suomalaisista 56 prosenttia koki asioiden menevän huonoon suuntaan EU:ssa.
Eurooppalaisen identiteetin rakennuspalikoista demokratian ja vapauden arvot säilyttivät asemansa listan kärjessä niin koko EU:ssa (50 % kaikista vastanneista) kuin Suomessakin (72 % suomalaisista).
Euron merkitys sen sijaan laski etenkin euroalueella (nyt 33 % kaikista vastanneista), joka on kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2015).
Lähes joka toinen eurooppalainen kokee, että harmonisoitu sosiaaliturvajärjestelmä vahvistaisi tunnetta eurooppalaisuudesta.
Tutkimusta varten haastateltiin tietokoneavusteisesti kaikkiaan 27 768 EU:n kansalaista (15 vuotta täyttäneitä). Tutkimus toteutettiin 24.9.–3.10. kaikissa EU-maissa.
