Suomi tarvitsee vuosittain 34 000 maahanmuuttajaa. Se on noin kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Syynä on työvoiman supistuminen, joka jatkuu Suomessa koko ajan. Näin toteaa Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) tuoreessa analyysissään.
– Painakaa luku mieleenne, sanoo Evan johtaja Matti Apunen.
Eva laati analyysinsa yhdessä Tilastokeskuksen kanssa. Maahanmuutolla tarkoitetaan nettomaahanmuuttoa, jossa on otettu huomioon Suomeen muuttavat ulkomaalaiset ja Suomeen palaavat suomalaiset sekä Suomesta muuttavat suomalaiset ja ulkomaalaiset.
Työikäisen väestön määrä laskee Suomessa kymmenellä tuhannella ihmisellä vuosittain. Samalla työllisyysaste on laskenut 69 prosenttiin.
Vuoden 1987 jälkeen Suomen väkiluku on lisääntynyt puolella miljoonalla. Samaan aikaan työssä käyvien ihmisten määrä on lisääntynyt vain kahdella tuhannella, ei siis juuri lainkaan. Käytännössä väestönkasvu on tarkoittanut eläkeläisten ja työttömien määrän lisääntymistä.
– Tilanne on äärimmäisen surkea, sanoo Tilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskylä.
Hänen mukaansa Suomen olisi löydettävä jostain 210 000 työllistä lisää. Muussa tapauksessa työtä tekevien taakka kasvaa kohtuuttoman suureksi, kun he joutuvat maksamaan myös työn ulkopuolella olevien elinkustannukset.
Myrskylän mukaan kotimainen työvoimareservi eli 330 000 työtöntä ei yksin ratkaise ongelmaa. Heidän ongelmansa on usein koulutuksen puute, korkea ikä, pitkä työttömyys, vanhentunut osaaminen tai ”väärä” asuinpaikka.
Suomella on toinenkin ongelma: koulutettu väki muuttaa pois Suomesta.
– Kukaan ei ole kiinnostunut siitä, että 14 000 suomalaista muuttaa vuosittain ulkomaille, Myrskylä toteaa.
Eva järjesti torstaina neljälle kansanedustajalle paneelikeskustelun, jossa ongelmaan etsittiin ratkaisua. Tilaisuudessa kuultiin vain yksi konkreettinen ehdotus, vanha tuttu, joka oli maahanmuuton tarveharkintaisuuden poisto. Sitä ehdottivat kansanedustajat Arto Satonen (kok.) ja Kimmo Tiilikainen (kesk.).
Tarveharkinta tarkoittaa, että kun maahanmuuttaja hakee lupaa oleskella ja tehdä töitä Suomessa, viranomainen selvittää, onko hänen muutolleen tarvetta. Jos vastaava työntekijä löytyy Suomesta, tarvetta ei ehkä ole.
