Suomen jäsenyys puolustusliitto Natossa voisi helpottaa edessä olevaa miljardien eurojen hävittäjähankintaa. Suomella on kuutisenkymmentä yhdysvaltalaista Hornet-hävittäjää, jotka poistuvat käytöstä vuosina 2025–2030.
– Jos oletetaan, että Suomi olisi Natossa, norjalaisten ja tanskalaisten ja kenties siihen aikaan myös Natossa olevien ruotsalaisten kanssa saattaisi olla löydettävissä tässä synergiaetuja, arvioi virolaisessa International Center for Defence Studies -tutkimusyksikössä nykyisin työskentelevä valtiotieteen tohtori Pauli Järvenpää.
Järvenpään mukaan Suomessakin joudutaan todennäköisesti vakavasti pohtimaan, onko meillä varaa nykyiseen määrään hävittäjälentokoneita, vaikka tarve olisi.
– Jos olisimme Natossa, silloin voitaisiin katsoa sitä kokonaisuutta ja voi olla, että pärjäisimme yhdessä vähemmällä määrällä, Järvenpää arvioi.
Jussi Niinistö: Tarve saattaisi kasvaa
Myös puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) myöntää, että puolustusmateriaalin hinnannousun myötä edessä olevat materiaalihankinnat, etenkin nykyisten Hornet-hävittäjien korvaaminen, ovat haaste uskottavalle puolustuskyvylle.
Niinistön mielestä Suomen Nato-jäsenyys ei asiaa kuitenkaan helpottaisi, vaan voisi sitä jopa hankaloittaa.
– Luulen, ettei se tarvittavien hävittäjien määrä Nato-jäsenyyden myötä vähenisi, vaan Suomen harteille voisi sälyttyä ainakin osittain Baltian maiden ilmavalvonta. Voi olla, että tarve hävittäjälentokoneisiin vain kasvaisi, Niinistö pohdiskelee.
Natossa olevilla Baltian mailla ei ole omia hävittäjälentokoneita.
Järvenpää: Neuvottelut helpottuisivat
Mitä tulee nykyisiin Hornet-hävittäjiin, niihin tarvittavien ohjelmien ja teknisten järjestelmien hankintaprosessi ei ole sujunut Järvenpään mukaan historian saatossa ongelmitta, vaikka lopputulos onkin ollut aina hyvä.
– Se, että olemme saaneet näitä teknisiä järjestelmiä, on ollut aina pitkällisten neuvottelujen tulos Yhdysvaltojen kanssa eikä lopputuloksesta ole ollut aina varmuutta.
Järvenpään mukaan Suomen Nato-jäsenyys helpottaisi tällaisia neuvotteluja huomattavasti olettaen, että seuraava hävittäjähankinta tehdään Yhdysvalloista.
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa valittava hallitus ei vielä tee päätöksiä Hornet-hävittäjien seuraajista, vaan asia nousee sitä seuraavan hallituksen agendalle.
