Jos Ruotsin parlamentti hyväksyy käsittelyssään olevan puolustusselonteon, Suomen ja Ruotsin välinen sotilasyhteistyö syvenee. Näin arvioi ministeri Jaakko Iloniemi.
– Jos se toteutuu, se merkitsee laajaa yhteistä puolustuksen suunnittelua. Olen hämmästellyt, miten vähän asiasta meillä puhutaan, hän toteaa.
Iloniemi julkaisi tiistaina Suomen ulkopolitiikkaa käsittelevän kirjan Maantieteelle emme mahda mitään. Kirjassaan hän siteeraa Ruotsin selontekoa, jonka mukaan Ruotsi haluaa syventää yhteistä siviili- ja asevoimien käyttöä.
”Esimerkkeinä tästä ovat maan alueellisen koskemattomuuden suojeleminen tai itsepuolustusoikeuden harjoittaminen YK:n peruskirjan 51. artiklan mukaan”, tekstissä todetaan.
Iloniemen mukaan ei ole sattumaa, että selonteossa viitataan YK-artiklaan. Kyseinen artikla takaa YK:n jäsenmaalle oikeuden puolustautua hyökkäystä vastaan yksin tai yhdessä jonkun muun valtion kanssa.
– Kun Ruotsin hallituksen esityksessä viitataan tähän artiklaan ja Suomeen, niin siitä voi lukea halun suoranaiseen sotilaalliseen yhteistoimintaan jommankumman joutuessa hyökkäyksen kohteeksi, Iloniemi kirjoittaa.
Hän huomauttaa, että Ruotsi on viime aikoina lähentynyt myös Yhdysvaltoja.
– Ruotsi on keksinyt, miten se voi sekä syödä että säästää kakun.
Ruotsi on ollut liittoutumaton 200 vuoden ajan, ja useimmat kansalaiset ovat halunneet säilyttää tämän statuksen. Ratkaisu Iloniemen mukaan on, että Ruotsi tiivistää yhteistyötään entisestään olematta kuitenkaan jäsen.
– Se voi tehdä melkein mitä vain, kunhan se ei kutsu sitä liittoutumiseksi.
Asenteet ovat muuttuneet länsinaapurissakin aivan viime viikkoina. Kaikki porvaripuolueet kannattavat Nato-jäsenyyttä, samoin enemmistö kansalaisista.
Se ei automaattisesti merkitse Naton jäsenyyttä, Iloniemi huomauttaa. Ruotsin demarijohtoinen hallitus on ilmoittanut, että se ei aio hakea jäsenyyttä. Lisäksi on epävarmaa, huoliiko Nato uusia jäseniä nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.
– Ei ole meneillään mitään sellaista prosessia, että laajentuminen olisi ajankohtaista. Jäsenyyttä ovat hakeneet vain pienet Balkanin maat. Voi olla, että kestää kauan ennen kuin sellainen vaihe tulee, että Nato on kiinnostunut ottamaan vastaan uusia jäseniä.
