Oikeusoppineen mukaan natsijärjestön kieltäminen johtaa ajatuspoliisin perustamiseen

Jukka Kemppinen toteaa, että "mielen rikosten" sääntely on yleensä epäonnistunut.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Entinen hovioikeudenneuvos Jukka Kemppinen katsoo, että uusnatsijärjestön kieltävä laki on vaikea säätää, koska kielto kohdistuisi ajatuksiin, ei tekoihin.

– Isompi ihmisoikeusasia kuin höyrypäiden paimentaminen on ”Orwellin maailman” vastustaminen. Ihmisellä on oltava turva tuomareita vastaan eikä ajatuspoliisia saa perustaa, Kemppinen kirjoittaa blogissaan.

Hän sanoo, että rikoslaki koskee tekoja ja laiminlyöntejä.

– Joissakin kohdissa – maanpetos – myös puhe luetaan teoksi. Ajatuksen eli mielentilan julistaminen rangaistavaksi ei ole kielellinen eikä tekninen ongelma. Se on niin vaikea, että siinä on mietittävä mahdollisen rajoja.

Kemppinen korostaa, että hän ei tunne myötätuntoa niitä kohtaan, jotka ”potkivat ja lyövät ihmisiä rautatieasemalla”. Hän kuitenkin arvioi, että näiden ihmisten mielipiteiden tuomitseminen lain nojalla on arveltua vaikeampaa.

– Poliittisella puolella mielen rikosten sääntely on lähes aina epäonnistunut. Jopa 1930-luvun ns. puserolait kääntyivät muutamassa vuodessa laatijoitaan vastaan, kun oikeistojärjestöjen vermeet kiellettiin.

Kemppinen myös muistuttaa, että tiukennettukaan laki ei pysty estämään äärijärjestöjen toimintaa kokonaan.

– Järjestön kieltämisen jälkeen on hyvin helppoa perustaa uusi järjestelmä ja jatkaa entisin tavoin.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)