Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) katsoo, ettei Suomen uskottavaa puolustusta voida rakentaa Nato-jäsenyyden varaan. Niinistön mielestä Suomen sijainti rajoittaisi avun saamista kriisitilanteessa, vaikka Suomi olisikin puolustusliitto Naton jäsen.
– Jokainen voi miettiä, miten Suomen kaltainen geostrateginen sijainti vaikuttaisi asiaan, minkälaiset mahdollisuudet tänne olisi esimerkiksi lähettää maajoukkoja. Kyllä kai se yleinen arvio on, että jos Suomi olisi Naton jäsen, saisimme lähinnä ilma-apua. Se olisi mahdollisuuksien rajoissa.
Naton artikla 5:n nojalla kukin jäsenmaa sitoutuu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista ”tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla”.
Niinistön mielestä Naton turvatakuut ovat myös pitkälti ”uskon asia” eikä niiden varaan voi suin päin laskea.
– En luota Naton turvatakuisiin. Nato on varmasti kylmän sodan aikana hyvin toiminut kansainvälinen puolustusliitto, mutta sen jälkeen Naton katse on ollut vahvasti Aasiassa. Viime aikoina on ollut merkkejä siitä, että kriisinhallinnan sijaan tähän viidennen artiklan suuntaan oltaisiin taas keskittymässä. Nähtäväksi kuitenkin jää, palaako Naton katse Eurooppaan, Niinistö pohdiskelee.
Venäjän kynnys voisi nousta
Liittoutumisen kannattajat katsovat, että Suomen Nato-jäsenyys loisi jo sinänsä merkittävän turvan suhteessa Venäjään.
Niinistökin myöntää, että Suomen Nato-jäsenyys voisi nostaa Venäjän kynnystä ryhtyä meitä koskeviin sotilastoimiin:
– Kyllä.
Niinistön mielestä Suomen on syytä seurata Naton kehitystä. Niinistö on myös perussuomalaisten varapuheenjohtaja. Mahdollisia hallitusneuvotteluja varten puolueesta on toistaiseksi naulattu vaatimukseksi puolustusmäärärahojen nostaminen vähintään puolustushallinnon esittämälle tasolle.
– Ei Nato meille mörkö ole, mutta suhtaudumme tällä hetkellä kriittisesti Nato-jäsenyyteen, Niinistö linjaa puolueen näkemystä liittoutumisesta.
