Jutta Urpilaisen mukaan Suomessa tapahtui vuoden 2013 keväällä havahtuminen, mitkä ovat Suomen talouden ongelmat.
– Talouden ongelmat eivät ole suhdanteissa vaan rakenteissa.
– Havahduimme kollektiivisesti tähän asiaan keväällä 2013. Ei pelkästään valtiovarainministeriössä, vaan myös Suomen Pankissa, Urpilainen muisteli.
Urpilainen toi kuuluisan rakennepaketin raamit viime vuoden elokuun budjettiriiheen, eli Urpilaisen mainitseman havahtumisen jälkeen.
Urpilainen huomautti, että Suomen bkt on jämähtänyt vuoden 2006 tasolle. Kun muualla maailmassa on elvytty vuoden 2008 finanssikriisistä, Suomi on jäänyt polkemaan paikalleen. Urpilainen mainitsi syyksi Nokian ja metsäteollisuuden vaikeudet.
– Meille on jäänyt 12 miljardin vaje verotuloihin, Urpilainen huomautti.
Urpilaisen mukaan hallitus on sopeuttanut julkista taloutta, antanut vipua investointeihin ja muuttanut rakenteita. Hän arvioi, että kestävyysvaje voidaan kuroa hallituksen rakennepaketin toteutuessa kokonaan umpeen.
– Ei ollenkaan huono välitodistus hallitukselta.
Urpilaisen mukaan rakenteellisten ongelmien ratkaisuissa koulutuksella on valtava merkitys. Varsinkin keskiluokkaisen työn vähetessä uudelleen koulutus ja koulutuksen yleinen taso ovat avainasemassa.
– Koulutus ja työ pitää linkittää toisiinsa. Esimerkiksi aikuiskoulutuksen puolelle tarvitaan aika isoja muutoksia.
Uudet työpaikat ovat Urpilaisen mukaan syntyneet matalasti ja korkeasti palkattuihin tehtäviin. Keskiluokkainen työ on vähenemässä.
Urpilainen muistutti hallitusohjelman arvostelijoille, että hallitusta synnytettäessä elettiin aivan toisessa taloustilanteessa.
Urpilainen jättää ministerin tehtävät hävittyään niukasti SDP:n puheenjohtajavaalin. Urpilaisen mielestä seuraavankin hallituksen pitäisi pysyä Jyrki Kataisen hallituksen talouspäätöksissä.
