Euractiv käy näkökulmakirjoituksessa läpi mahdollisia henkilöitä, joista voisi tulla komission nykyisen puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin seuraaja seuraavien europarlamenttivaalien jälkeen vuonna 2019. Luxemburgilainen Juncker on ilmoittanut, ettei hän pyri enää toiselle kaudelle komission puheenjohtajaksi.
Juncker oli ensimmäinen niin sanottuna kärkiehdokkaana komission puheenjohtajaksi valittu henkilö. Eurooppalaiset puolueet asettivat ennen vuoden 2014 pidettyjä europarlamenttivaaleja omat kärkiehdokkaansa, jotka olisivat ehdolla vaalien jälkeen johtopaikoille. Keskusta-oikeistolainen EPP valitsi tuolloin kärkiehdokkaakseen Junckerin, josta tuli komission puheenjohtaja, kun EPP:stä tuli vaaleissa parlamentin suurin ryhmä. Suomessa EPP:tä edustaa kokoomus.
Seuraavat europarlamenttivaalit pidetään vuonna 2019 ja eurooppalaisen tason puolueet alkavat pian kartoittaa vaihtoehtoja uusiksi kärkiehdokkaiksi. Sosialisteilla on pitkä matka parlamentin suurimmaksi ryhmäksi, joten näillä näkymin todennäköisesti tuleva komission puheenjohtajakin tulee EPP:stä.
Euractivin mukaan Suomen entinen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja nykyinen komission varapuheenjohtaja on ”hyvä veikkaus” eikä aiheuta neuvostossa ainakaan kovin paljon vastustusta.
Brexit-neuvotteluita vetävä ranskalainen entinen komissaari Michel Barnier taisteli jo ennen vuoden 2014 vaaleja Junckeria vastaan EPP:n kärkiehdokkuudesta. Jos neuvottelut onnistuvat hyvin, hän on Euractivin mukaan hyvässä asemassa nousta kärkiehdokkaaksi. Julkaisu kuitenkin huomauttaa, että paljon riippuu tulevien Ranskan presidentti- ja parlamenttivaalien tuloksesta.
Kolmantena mahdollisena epp-läisenä kärkiehdokkaana Euractiv mainitsee EPP-ryhmän johtajan Manfred Weberin, mutta hänellä ei julkaisun mukaan ole riittävän korkeaa profiilia.
Jos parlamentin suurimmaksi ryhmäksi nouisisikin sosialistien ja demokraattien ryhmä, vahvoilla komission puheenjohtajaksi olisi komission ensimmäinen varapuheenjohtaja, hollantilainen Frans Timmermans.
Yhtenä vaihtoehtona Euractiv mainitsee myös sen, että vaikka Juncker on sanonut, ettei hän pyri jatkokaudelle, hän kuitenkin pyörtäisi päätöksensä lopulta.
