– Pienen maan on kyettävä keskittymään oleelliseen sekä toimimaan ennakoivasti ja aktiivisesti. Rajalliset voimavarat on saatava toimimaan johdonmukaisesti ja tehokkaasti, Katainen sanoi keskiviikkona eduskunnassa esitellessään valtioneuvoston selonteon EU-politiikasta.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön järjestämässä Kultaranta-keskustelut -tilaisuudessa nostettiin alkuviikosta esille eurooppalaisten valtioiden syvät haasteet. Samaan teemaan Katainen palasi keskiviikkona.
– Monien maiden talousongelmat uhkaavat horjuttaa yhteiskunnallista vakautta ja lisätä ihmisten kokemaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Monissa maissa pitkittyvä työttömyys erityisesti nuorten kohdalla uhkaa syrjäyttää sadattuhannet nuoret pysyvästi. He eivät ole rakentamassa tulevaisuutta tekemällä työtä. Tiedossamme olevien haasteiden ohella esimerkiksi Kreikassa on noin 1,5 miljoonaa laitonta siirtolaista Euroopan lähialueilta hakemassa turvaa kreikkalaisilta, Katainen muistutti.
Ongelmat siirtyvät rajojen yli haluistamme huolimatta
Eurooppalaisten maiden ongelmat puolestaan siirtyvät rajojen yli, halusimmepa sitä tai emme.
– Noin kuusi vuotta jatkunut maailmanlaajuinen talouskriisi on herättänyt toivottomuutta ja kielteisiä ajatuksia sekä kriisimaissa että niitä auttavissa maissa. Epäreiluuden tuntemus on yhteistä. Monet ääriliikkeet saavat kasvualustan epätoivosta tarjotessaan yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin, Katainen sanoi.
Kataisen mukaan selonteko perustuu ajatukselle maltillisesta, yhteistyökykyisestä, vaikuttamishaluisesta, kansallista vastuuta korostavasta ja eurooppalaiseen integraatioon myönteisesti suhtautuvasta Suomesta.
– Entistä vahvempi, yhtenäisempi ja reilumpi Euroopan unioni on Suomen ja suomalaisten etu, pääministeri tiivisti ja mainitsi, että valtioneuvoston integraatiomyönteinen linja perustuu näkemykseen Euroopan yhdentymisen hyödyistä Suomelle ja suomalaisille.
– Sitoutumisemme EU:n ja euron jatkokehittämiseen on edelleen vahvaa. Tämä on ehkä koko selonteon tärkein viesti, koska Suomen pitkä EU-myönteinen linja on kyseenalaistettu niin sisältä kuin ulkoakin päin, Katainen korosti.
EU on avoyhteisö
Hän muistutti myös, että EU on paljon enemmän kuin vapaakauppa-alue ja talousyhteisö.
– Se on arvoyhteisö. Arvoyhteisö ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla, ellei se rakennu vahvan yhteisen sääntöperustan tinkimättömälle noudattamiselle. Oikeusvaltioperiaatteen polkeminen, ihmisoikeuksien loukkaaminen tai vähemmistöjen syrjiminen eivät kuulu Euroopan unioniin, Katainen sanoi.
Valtioneuvosto luettelee selonteossa seitsemän kehittämisaluetta, joihin Suomi panostaa lähivuosina. Niihin lukeutuvat Kataisen mainitsema arvojen ja sääntöjen kunnioittaminen, kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden sekä sosiaalisen ulottuvuuden parantaminen, talous- ja rahaliiton vahvistaminen, yhteinen energiapolitiikka, vapaan liikkuvuuden edistäminen, unionin ulkoisen toiminnan vahvistaminen sekä unionin laajentuminen.
Valtioneuvosto kantaa huolta myös unionin yhtenäisyyden säilyttämisestä. Unioni kehittämisessä pitää ensisijaisesti pyrkiä ratkaisuihin, jotka turvaavat unionin yhtenäisyyden mahdollisimman pitkälle.
