Jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Päivi Räsänen kehottaa hallitusta miettimään resurssien tarvetta uudelleen.
– Nopea ja tehokas kotouttaminen palvelee niin maahanmuuttajia, yhteiskuntarauhaa kuin Suomen taloudellista etua. Se on sekä maahanmuuttajien että kantasuomalaisten etu, hän sanoo.
Räsäsen mukaan onnistunut kotouttaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Hän viittaa Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen eli VATT:in vuonna 2014 julkaiseman tutkimukseen, jonka mukaan kotouttamissuunnitelmat nostivat maahanmuuttajien tuloja kymmenen vuoden tarkastelujaksolla lähes puolella ja vähensivät reilusti heidän saamiaan yhteiskunnallisia tukia.
– Kaikkein kalleinta on jättää nämä toimenpiteet tekemättä. Epäonnistuneen kotouttamisen seurauksena voi olla sukupolvelta toiselle periytyvä syrjäytyminen ja lopulta eristäytyminen kantaväestöstä omaksi erilliseksi alakulttuurikseen, jopa ghettoutuminen, Räsänen muistuttaa.
Viime vuonna Suomeen saapui ennätykselliset yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Sisäministeriön arvioiden mukaan heistä noin 10 000 saa oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella. Oleskeluluvan jälkeen turvapaikan saanut tarvitsee kuntapaikan ja täysipainoiset kotouttamistoimet.
Kuntien toteuttamiin kotouttamistoimiin hallitus on varannut kuluvalle vuodelle 162 225 000 euroa. Lisäystä on 67 miljoonaa eli 70 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, vaikka kotoutettavien määrän ennakoidaan kolminkertaistuvan.
