Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen on tyytyväinen siitä, että EU:n ja Kanadan välisestä kauppasopimuksesta löytyi viimein sopu ja sopimus voidaan allekirjoittaa huomenna sunnuntaina. Mykkäsen mukaan tapa, jolla sopimusneuvottelun viime metrit hoidettiin, on kuitenkin osoitus laajemmasta poliittisen johtajuuden kriisistä EU:ssa.
‒ Kanadan kanssa päästiin jäsenvaltioiden yksimielisesti hyväksymien tavoitteiden mukaiseen sopimukseen, mutta sitten yksi alueparlamentti otti Euroopan panttivangikseen. Olisipa kyse edes merkittävistä sisältökysymyksistä mutta nyt reunahuomautukset meinasivat estää meitä muita etenemästä, Mykkänen sanoo.
‒ Samalla Unkari ja Puola ottavat etäisyyttä EU:n perusarvoihin, pakolaiskriisiin ei löydetä yhteistä ratkaisua vaikka se olisi järkevintä, suuri perustajavaltio eroaa unionista ja niin edelleen. Pohjimmiltaan kysymys on poliittisen johtajuuden kriisistä. Jäsenmaiden päättäjiltä puuttuu halua ja kykyä viedä asioita eteenpäin, ja populismin nousu uhkaa lamaannuttaa unionin päätöksenteon. Tällä tavalla koko EU:ta ei olisi koskaan pystytty rakentamaan, hän lisää.
Mykkäsen mukaan Euroopan unionin on selkeytettävä päätöksentekoaan ja vastuujakoa jäsenmaiden kanssa, jos käänne käpertymisen ja nationalismin aikaan halutaan pysäyttää.
‒ Esimerkiksi kauppapolitiikassa on pohdittava EU:n kauppasopimusten jakamista kahteen: Yhdessä korissa olisivat unionin toimivaltaan kuuluvat asiat, joista päätetään määräenemmistöllä, ja toisessa kansalliseen toimivaltaan kuuluvat osat, jotka edellyttävät jäsenmaiden parlamenttien hyväksyntää. Kanada-mallin mukaisten sekasopimusten tulevaisuus on huono, Mykkänen sanoo.
Kai Mykkänen peräänkuuluttaa myös poliittista johtajuutta viedä asioita eteenpäin kansallisesti. Hänen mukaansa myös Brysselin EU-instituutioissa on omat puutteensa, mutta suurimmat ongelmat ovat tällä hetkellä kansallisella tasolla.
‒ Kun kansallinen politiikka on näin lyhytjänteistä, on itse asiassa hyvä, että komissio kykenee pohtimaan Euroopan asioita pidemmällä tähtäimellä. Monet Suomenkin uudistuksista ovat lähtöisin Euroopan unionista. Ilman komission aktiivisuutta en ole varma, että Suomessa oltaisiin näin pitkällä päästöjen vähentämisessä, suljettujen toimialojen avaamisessa kilpailulle tai vaikkapa maatalouden ympäristövaatimuksissa.
Ministeri puhui lauantaina Eurooppalaisen Suomen järjestämässä Euroopan suunta -seminaarissa Porvoossa.
