Kokoomuksen mukaan Suomen ongelmat ovat rakenteissa ja kilpailukyvyssä

Valtion budjettia on käsitelty jo kahdeksantena laihana vuonna finanssikriisin puhkeamisen jälkeen. Päätöksentekijöiden epäkiitollinen osa on niukkuuden jakaminen, eikä kovin paljon ole ollut aihetta riemuun, sanoi Outi Mäkelä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Talouden tilaa koskevissa arvioissa erottuu kaksi toisistaan poikkeavaa näkökulmaa. Toisaalta on syytä iloita monista yksittäisistä myönteisistä talousuutisista. Tilanteesta ei kuitenkaan voi päätyä johtopäätökseen, että nyt olisi kaikki tarpeellinen tehty eikä mitään vaikeaa enää tarvitsisi päättää. Kokonaiskuva ei anna sellaiseen aihetta, kansanedustaja Outi Mäkelä totesi kokoomuksen ryhmäpuheessa vuoden 2017 talousarvion palautekeskustelussa eduskunnassa keskiviikkona.

– Yksittäisistä myönteisistä uutisista saa ja pitää iloita, mutta talouspolitiikan linjausten on pohjauduttava kattavaan kokonaiskäsitykseen talouden tilasta. Laajempi ja ajallisesti kattavampi tarkastelu palauttaa jalat maan pinnalle, hän jatkoi.

Mäkelä huomioi, että kasvuarvion etumerkki on toki positiivinen, mutta luku on auttamatta liian pieni. Tulevalle vuodelle Suomen Pankki ennustaa varovaista reilun prosentin talouskasvua. Komission ennusteessa Suomen talouskasvuksi arvioidaan 0,8 prosenttia. EU-maiden keskiarvo on 1,6. Naapurimaista Ruotsille ennustetaan 2,4 prosentin kasvua ja Virolle 2,3 prosenttia.

– Markkinaosuuksien menettäminen maailmanmarkkinoilla jatkuu, pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa, hän huomautti.

Viimeksi kuluneista kahdestatoista kuukaudesta kymmenenä teollisuuden uusien tilausten määrä on ollut vuoden takaista pienempi. Tämä osaltaan kertoo, että vientiteollisuuden kilpailukyky ei ole kunnossa, Mäkelä totesi.

Kokoomuksen mielestä Suomen talouden ongelmat ovat rakenteissa ja kilpailukyvyssä.

– Viime vuodet harjoitettu alijäämäelvytys ei voi jatkua loputtomasti. Velkaantuminen on johonkin mittaan perusteltua, jos sen tarkoitus on ostaa aikaa uudistuksille. Lisäaika kuitenkin hukataan, jos talouden ja markkinoiden toiminnan kannalta tarpeelliset reformit vesittyvät tai pahimmillaan jäävät toteuttamatta. Vastuullinen viesti antaa toivoa, mutta sen on oltava myös totta, Mäkelä sanoi.

Velkaantuminen saatava kuriin

Velkaantumisen saaminen kuriin on välttämätöntä varautumista useampaankin edessä olevaan haasteeseen.

– Ikäsidonnaiset menot tulevat kasvamaan samalla, kun työikäisen väestön osuus pienenee. Kun maailmantalouden veto taas jossain vaiheessa väistämättä hiipuu, sitä tilannetta varten ei ole minkäänlaisia julkistalouden puskureita. Siksi Suomea on uudistettava ja edettävä tiukasti hallitusohjelman viitoittamalla tiellä, Mäkelä totesi.

Hän huomautti myös, että työllisyystavoite uhkaa tähänastisen kehityksen valossa jäädä saavuttamatta ja velkaantuminen taittamatta.

– Työrukkaset on pidettävä tiukasti käsissä. Se tarkoittaa kurinalaisen finanssipolitiikan jatkamista samalla, kun rakenneuudistuksia viedään eteenpäin, käynnissä olevia reformeja tehostaen ja uusia valmistellen.

Parhaillaan pohditaan kannustinloukkuihin puuttumista.

– Esimerkiksi ylivelkaantuneiden asemaan liittyviä parannuksia tarvitaan, jotta työn vastaanottaminen olisi inhimillisesti mahdollista ja kannustavaa. Työn perässä muuttamisen esteitä on madallettava ja tehtävä kannustavammaksi ottaa työtä vastaan vähän kauempaakin. Ei siis heikentää työssäkäynnin kannustimia, kuten esimerkiksi vihreiden varjobudjetissa esitetään, Mäkelä sanoi.

Niin ikään hänen mukaansa on valmisteltava työmarkkinoiden tehokkuutta parantavia uudistuksia esimerkiksi paikallisen sopimisen laajentamiseen liittyen.

– Uusi valikoima vaikuttavia ratkaisuja on oltava valmiina päätettäviksi viimeistään siinä vaiheessa, kun astutaan kilpailukykysopimuksen jälkeiseen aikaan. Hallitusohjelman kirjain esimerkiksi järjestäytymättömien yritysten työpaikkasopimisesta odottaa toteuttamistaan. Työllisyyttä vahvistavissa uudistuksissa kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa hallitukselle ja sen jokaiselle ministerille sataprosenttisen tukensa, Mäkelä vakuutti.

Hallituksen veropolitiikka suosii työntekoa ja yrittäjyyttä

Outi Mäkelän mukaan hallituksen veropolitiikka suosii voimakkaasti työntekoa ja yrittäjyyttä.

– Hallitus on keventänyt voimakkaasti työn verotusta. Viime vuonna kevennys suuntautui erityisesti pieni- ja keskituloisille, tällä kertaa madalletaan asteikkoa koko skaalalla, ja kevennys tulee myös eläketulon verotukseen. Yrittäjyyden kannustavuutta vahvistetaan yrittäjävähennyksellä, ja sukupolvenvaihdoksia edesautetaan perintö- ja lahjaverotusta keventämällä.

Kokoomuksen mukaan työn ja yrittäjyyden linjaa toteutetaan laajasti myös muilla uudistuksilla, joista tänä syksynä on saatu maaliin työllistämistä helpottavat työsopimuslain muutokset sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen.

– Hallituksen koko talous-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikka on johdonmukainen ja samaan suuntaan toimivaksi viritetty kokonaisuus, jonka takana kokoomuksen eduskuntaryhmä seisoo vakaasti, Outi Mäkelä sanoi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)