Uudistuksen yhteydessä ollaan yhdistämässä ammatillinen aikuiskoulutus, osa työvoimakoulutuksesta ja ammatillinen peruskoulutus, jolloin opiskelijoiden määrä kasvaa merkittävästi. Opiskelijahuollon jo valmiiksi riittämätön taso uhkaa romahtaa, sillä hallitus ei ole osoittamassa siihen lisää varoja lisääntyvästä opiskelijamäärästä huolimatta.
Mikäli opiskelijahyvinvoinnin palvelut jatkossa suunnataan kaikille tutkintotavoitteellisessa koulutuksessa opiskeleville, kasvavat kustannukset arviolta 30 miljoonalla nykyisestä. Jos esimerkiksi aikuisopiskelijat, jotka eivät tälläkään hetkellä ole näiden palveluiden piirissä, rajataan pois, kasvavat kustannukset kuitenkin arviolta 15 miljoonaa euroa. Tällöin noin 60 000 näyttötutkintoa suorittavaa ja sen valmistavassa koulutuksessa olevaa opiskelijaa tulee ammatillisen koulutuksen järjestelmän piiriin.
– Jos ammattiin opiskelevien hyvinvointiin ei suunnata lisää resursseja, syntyy vähintään 15 miljoonan euron rahoitusvaje. Heikennykset kohdistuisivat erityisesti koulukuraattori- ja psykologipalveluihin. Vasemmisto ajaa päinvastaista kehitystä, sillä opiskelijahuolto tarjoaa tärkeitä matalan kynnyksen palveluita nuorille ja nuorille aikuisille, Li Andersson sanoo.
– Niin psyykkinen kuin fyysinenkin hyvinvointi on keskeistä oppimiselle ja hyville oppimistuloksille. Viime kaudella säädetyn oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoitus oli vahvistaa ammatillisessa peruskoulutuksessa olevien oikeutta opiskelijahuoltoon. Tulokset eivät ole olleet vakuuttavia tähänkään asti, mutta tämän muutoksen myötä taso heikkenisi merkittävästi ja kasvattaisi toisen asteen opiskelijoiden eriarvoisuutta entisestään. On äärimmäiseen tärkeää, että hallitus turvaa tarvittavat resurssit opiskelijoiden hyvinvoinnille, Andersson toteaa.
