Monissa puolueissa ei haluta ottaa vielä tiukkoja kantoja maakuntaveroon. Puolueista kuitenkin vain kokoomus vastustaa selkeästi maakuntaveroa. Keskustassa, vihreissä ja vasemmistoliitossa taas suhtaudutaan siihen myönteisesti. Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja RKP eivät ole ratkaisseet kantaansa asiaan.
Tiedot selviävät Verkkouutisten sähköpostikyselystä eduskuntaryhmien puheenjohtajille.
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen yhteydessä on pohdittu itsehallintoalueiden mahdollisuutta rahoittaa sote-palveluja maakuntaverolla. Ryhmäjohtajilta kysyttiin, Kannatatteko maakuntaveron käyttöönottoa?
Vastaukset kysymykseen saatiin kaikilta ryhmiltä paitsi SDP:ltä, josta viestitettiin puolueen ottavan yksityiskohtiin kantaa omassa kehyskannanotossaan.
Kokoomuksesta painotetaan, että hallitusohjelman keskeisten verolinjausten on toteuduttava myös sote-uudistuksen yhteydessä. Kokonaisveroaste ei saa nousta, eikä kenenkään työn verotus kiristyä.
– Kaksi verotuksen tasoa riittää mainiosti. Kolmas veroporras eli maakuntien verotusoikeus monimutkaistaisi verotusta entisestään, vähentäisi kokonaisohjattavuutta merkittävästi ja loisi painetta työn verotuksen kiristymiselle. Kokoomus kannattaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamista valtion toimesta, katsoo ryhmäjohtaja Arto Satonen (kok.).
Hallituskumppani keskusta taas suhtautuu maakuntaveroon myönteisesti. Ryhmäjohtaja Matti Vanhasen mukaan keskustassa maakuntavero nähdään ennen kaikkea itsehallinnon aitouden kannalta tärkeänä asiana. Hän uskoo, että vero loisi maakunnille myös sisäsyntyisen kannusteen elää säästäväisesti.
– Maakuntavero parhaimmillaankin olisi vain siivu maakuntien kokonaistuloista. Valtaosa tuloista tulisi valtiolta, hän huomauttaa.
Vanhanen katsoo kuitenkin, ettei ole vielä nähnyt sellaisia laskelmia, joiden pohjalta mitään ehdotonta ja lopullista maakuntaverosta kannattaisi tässä vaiheessa sanoa.
PS pohtii vielä kantaansa
Hallituspuolueista perussuomalaiset ei halua vielä ottaa selkeää kantaa maakuntaveroon.
– Maakuntaveron hyvä puoli on se, että valta ja vastuu maakunnan taloudenhoidossa ovat tasapainossa. Perussuomalaiset ratkaisevat lopullisen kantansa rahoitukseen heti, kun eri vaihtoehdoista on riittävästi tietoa. Mikäli maakuntaveroon päätetään siirtyä, on varmistettava, ettei verotus tällöin kokonaisuudessaan nouse, katsoo ryhmäjohtaja Sampo Terho (ps.).
Myös RKP:ssä ja kristillisdemokraateissa puntaroidaan vielä asiaa. RKP:n ryhmäjohtaja Anna-Maja Henrikssonin mukaan kysymys maakuntaverosta on vaikea, koska kokonaisveroaste ei saisi nousta, mutta samalla olisi hyvä saada virikkeitä, jotka kannustavat maakuntia ja kuntia ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.
– Me emme halua kasvattaa byrokratiaa luomalla uusia verotustasoja, mutta jos halutaan puhua itsehallintoalueista, täytyy löytyä elementtejä, joihin maakunnat pystyvät itse vaikuttamaan, pohtii Henriksson.
Kristillisdemokraatit katsoo, että kysymys maakuntaverosta riippuu siitä, mihin ratkaisuun hallitus päätyy sote-alueiden suhteen.
– Sote-ratkaisun yhteydessä tehtävä mahdollinen verotusoikeuden siirto kunnilta itsehallintoalueille voi tarkoittaa kokonaisveroasteen nousua. Mikäli sote-alueiden määräksi tulee viisi, rahoitus olisi parempi hoitaa valtakunnallisella verotuksella, arvioi ryhmäjohtaja Peter Östman.
Vasemmistoliitto ja vihreät ilmoittavat kannattavansa maakuntaveroa.
– Lähtökohtaisesti pidämme maakuntien omaa verotusoikeutta luontevana tapana kerätä rahoitus sosiaali- ja terveyspalveluihin, katsoo vihreiden eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Olli-Poika Parviainen.
