– Niukkojen resurssien jakaminen koko ikäluokan kesken tarkoittaa sitä, että juuri eniten apua tarvitsevat nuoret jäävät ilman tukea. Tämä ei voi olla uudistuksen tarkoitus eikä myöskään järkevää politiikkaa tässä taloudellisessa tilanteessa, Outi Mäkelä toteaa tiedotteessaan.
Helsingin Sanomat kertoo keskiviikkona, että hallituksessa on erimielisyyttä siitä, miten oppivelvollisuusiän nostaminen toteutetaan käytännössä. Hallituksessa tehtiin perjantain rakenneuudistuspaketin yhteydessä herrasmiessopimus, jonka mukaan uudistuksen kustannuksen pidetään korkeintaan 15 miljoonassa eurossa.
Mäkelä kummastelee, miksi oppivelvollisuusiän nostoon varatut rahat pitäisi käyttää koko ikäluokan nuorten auttamiseksi, kun vaihtoehtona on tuen kohdentaminen ilman jatko-opiskelupaikkaa jääneisiin nuoriin.
– Yleisen oppivelvollisuusiän nosto tulisi kunnissa todella kalliiksi eikä toisi haluttuja lopputuloksia, Mäkelä sanoo.
Valtiovarainministeriö on HS:n mukaan arvioinut, että oppivelvollisuuden nostaminen maksaisi koko ikäluokan osalta 24–37 miljoonaa euroa vuodessa.
Mäkelä kehottaakin opetusministeri Krista Kiurua (sd.) ”pohtimaan tarkkaan”, miten 15 miljoonaa euroa voidaan käyttää parhaalla tavalla.
Mäkelän mielestä ilman jatko-opiskelupaikkaa jäävät nuoret tarvitsevat enemmän henkilökohtaista ohjausta tasapäistävän opetuksen sijasta.
– Yksilölliset tukimuodot, kuten kymppiluokkatoiminta ja oppisopimuskoulutus ovat hyviä vaihtoehtoja niille nuorille, joille yksi putki peruskoulusta lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen ei ole sopiva tapa oppia uutta, Mäkelä katsoo.
