Ministeriön julkaisemassa muistiossa halutaan avata keskustelua ja kartoittaa alan toimijoiden sekä asiakkaiden näkemyksiä lain muutostarpeista. Outi Mäkelä nostaa muistiosta hyvinä esimerkkeinä esiin kerrostalojen lokerikkojakelun, yleispalveluvaatimuksen modernisoimisen sekä muutokset kirjepostin jakelutiheyteen.
– Postialan toimijat ovat yksimielisiä siitä, että jakelutiheyden vaatimukset ovat nykymuodossaan liian tiukat ja niitä olisi varaa helpottaa. Nykyvaatimusten mukaan lähes kaikkien toisen luokan kirjeiden on oltava perillä kolmessa päivässä, ja ensimmäisen luokan kirjeiden seuraavana arkipäivänä, sanoo Mäkelä.
– Monikaan suomalainen ei nykyään saa edes viikoittain henkilökohtaista kirjepostia. On aiheellista kysyä, onko nykyisenlainen jakeluvelvoite enää tarpeellinen nykypäivänä?, Mäkelä jatkaa.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan kuluttaja-asiakkaat olisivat valmiita lähettämään kirjeet nykyistä hitaammalla kulkunopeudella, jos vastaavasti hinta on alhaisempi.
Kirjepostin volyymia vähentää myös sähköisen laskutuksen yleistyminen.
– Toisin kuin kirjepostin, postipakettien lähetysmäärät ovat olleet viime vuosina tasaisessa kasvussa verkkokaupan kasvun, liiketoiminnan yleisen globalisoitumisen sekä alentuneiden kuljetushintojen ansiosta, Mäkelä sanoo.
Hänen mielestään pakettien toimitusnopeus ei aina ole niin päivän päälle.
– Ihmiset osaavat kyllä halutessaan valita nopeamman toimitusvaihtoehdon, jos paketilla tai kirjeellä on kiire, Mäkelä arvioi.
Hän toteaa, että postilain uudistamisen kanssa on kamppailtu jo pitkään.
– On hyvä, että vihdoinkin siitä käydään kunnolla keskustelua. Posti on sinnitellyt ansiokkaasti pystyssä raskaiden velvoitteiden ja jakeluvelvoitteen parissa olevan postin kanssa. Tuleva uudistus parantaisi myös Postin asemaa, Mäkelä summaa.
Lue myös: Postijakelun supistuksia pohditaan – kolmasti viikossa ja lokerikkoon
