Ann Selin pitää päätöstä vastuuttomana yrityksenä romuttaa koko suomalainen sopimuskulttuuri.
– Keskusjärjestösopimukset muodostavat keskeisen osan työmarkkinajärjestelmästä. Haluaako EK todellakin julistaa sodan tilanteessa, jossa Suomen taloudessa näkyy vihdoinkin valoa, kysyy Selin.
Hänen mukaansa päätöksellä romutetaan muun muassa lomapalkkasopimus, yhteistoimintasopimus ja yleissopimus. Paikallisen sopimisen lisääminen on ollut sekä maan hallituksen että työnantajien tavoitteena.
– Keskusjärjestösopimuksilla on sovittu yhteistoimintamenettelyistä ja luottamushenkilöiden oikeuksista. Näiden sopimusten irtisanomisen jälkeen on mahdoton kuvitella, että ay-liike voisi sopia mitään paikallisen sopimisen lisäämisestä, Selin varoittaa.
Hän ennakoi vaikeaa neuvottelukierrosta, jossa liittokohtaiset edut menevät yhteisten etujen edelle. Keskusjärjestösopimuksen suoranaiset vaikutukset eri toimialoilla vaihtelevat merkittävästi.
– EK:n päätös romuttaa nyt viimeisetkin ajatukset siitä, että tuleva liittokohtainen neuvottelukierros olisi sopuisa. Jokainen liitto lähtee nyt neuvotteluihin omilla tavoitteillaan, jossa on mukana kaikki irtisanottujen keskusjärjestösopimusten asiat. EK:n jäsenliitot joutuvat nyt neuvottelupöydissä tehdyn päätöksen vastuunkantajiksi, ennakoi Selin.
EK: Sopiminen jatkuu liittojen toimesta
EK selittää keskusjärjestösopimuksista luopumista aiemmalla sääntömuutoksellaan, jonka seurauksena tämän kaltaisista asioista sopiminen siirtyy liittotasolle. Jäsenliitot ovat sitoutuneet kunnioittamaan keskusjärjestösopimuksia työehtosopimuskauden loppuun asti.
EK teki sääntömuutoksen, joka tuli voimaan vuonna 2016. Sen seurauksena EK ei enää tee keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. EK ei myöskään voi olla osapuolena keskusjärjestösopimuksissa, jotka liittyvät sääntömuutoksen alaan kuuluviin työmarkkinakysymyksiin.
Tällaisia keskusjärjestösopimuksia on ollut 22, mutta monilla toimialoilla ne on jo aiemmin korvattu omilla alakohtaisilla sopimuksilla. Tämä kertoo siitä, ettei sama malli sovi kaikille, vaan toimialojen tarpeiden tulee heijastua työehtosopimusten sisältöön.
EK kertoo informoineensa asiasta etukäteen valtiovallan ja työntekijäpuolen ylimpiä päättäjiä.
