Poliittisilla opiskelijajärjestöillä oli vaaleissa ehdolla 674 ehdokasta, kun kaiken kaikkiaan vaaleissa oli ehdolla 2 048 henkilöä. Koko maassa edustajistopaikkoja oli tarjolla 425, joista poliittiset opiskelijajärjestöt saivat 103.
Poliittisten opiskelijajärjestöjen edustajapaikat vähenivät 30:llä vuoden 2011 vaaleista, jolloin poliittiset saivat 133 paikkaa. Myös opiskelijoiden äänestysaktiivisuus (24,96 %) laski yli neljällä prosenttiyksiköllä vuoden 2011 vaaleista, jolloin äänestysprosentti oli 29,6.
– Kehitys on todella huolestuttava. Nuorten politiikan pelko ja jopa vastaisuus heijastuu ylioppilaskuntien vaalien tuloksista. Nyt korkeakoulujen on aika toimia, käytäville tarvitaan lisää väriä ja aktiivista yhteiskunnallista keskustelua. Nuoret, jotka eivät äänestä omassa ylioppilaskunnassaan eivät todennäköisesti myöskään äänestä muissa vaaleissa. Demokratia ei toimi, jos suuri osa kansalaisista jättää osallistumatta yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen, järjestöjen puheenjohtajat katsovat.
Heidän mielestään opetus- ja kulttuuriministeriön sekä korkeakoulujen on kannustettava nuoria osallistumaan poliittiseen toimintaan aktiivisesti.
– Opintoaikojen tiukentamissuunnitelmat ja nuorten hoputtaminen työelämään heikentää opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksia entisestään. Mitä teemme kun yksikään nuori ei voi, eikä halua osallistua arvokkaaseen ja yhteiskuntaa rikastuttavaan järjestötoimintaan, puheenjohtajat kysyvät.
Ylioppilaskuntien edustajistovaalit päättyivät viime viikolla. Opiskelijakuntien edustajistovaalit ovat vielä kesken. Poliittisilla opiskelijajärjestöillä on myös ehdokkaita opiskelijakuntien edustajistovaaleissa.
