Viimeaikainen keskustelu pohjoismaisesta yhteistyöstä myös puolustuksen saralla ja Suomen mahdollinen osallistuminen Islannin ilmavalvontaan on nähty vievän Suomea poispäin liittoutumattomuudesta. Myös ulkoasiainvaliokunta määritteli taannoin, että liittoutumattomuus sanan perinteisessä mielessä, ei edes Suomen kohdalla, ole enää todellisuutta tai mahdollistakaan nykyisessä globaalissa maailmassa.
Presidentti Niinistön mukaan erilaisten määritelmien sijaan olisi selkeämpää miettiä, mitä Suomi tekee, kuin miten me leimaamme tekemisemme.
– Tilanne on aivan selvä. Me harjoitamme pitkälle menevää yhteistyötä pohjoismaiden kanssa, EU:n kanssa ja nato-kumppanuudessa. Myös puolustussektorilla. Toisaalta on kai yhtä lailla selvää se, että meillä on olemassa Nato-optio.
Kysymyksen Nato-option mahdollisesta realisoitumisaikataulusta presidentti Niinistö kiersi sanomalla, että viime presidentinvaalien alla likipitäen kaikki ehdokkaat olivat sitä mieltä, että Suomesta voisi tulla Naton jäsen viimeistään silloin, kun Venäjästäkin.
– Sikäli mielenkiintoista, että luin Putinista vuonna 2000 tehdyn haastattelun, jossa hän silloin vastasi, että jossain vaiheessa sellainenkin saattaisi tulla kysymykseen.
Ruotsi on viime aikoina useaan otteeseen korostanut pohjoismaista yhteistyötä puolustuksen saralla. Ruotsi on nimennyt myös Venäjän epädemokraattisen ja kansallismielisen kehityksen Itämeren alueen suurimmaksi uhaksi.
Presidentti Niinistön mukaan Suomella ja Ruotsilla ei kuitenkaan ole isompia eroja puolustuspolitiikassa.
– Isoimmat erot ovat siinä, että miten olemme puolustuksemme järjestäneet. Varmasti uusi puhti, jota pohjoismainen puolustusyhteistyö on saanut, selittyy Ruotsissa osin sillä, että heille oma aukko (puolustuksessa) on näyttäytynyt.
