TNS Gallupin Puoluebarometrissä tarkasteltiin ensi kevään eduskuntavaaleissa äänestämiseen liittyviä asioita esittämällä vastaajille seitsemän väittämää ja kysymällä, kuinka samaa tai eri mieltä he ovat kunkin kanssa.
Enemmistö (58 %) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että äänestää eduskuntavaalissa enemmän tiettyä puoluetta kuin yksittäistä ehdokasta.
Melkein yhtä moni (55 %) totesi, että on helppo löytää itselleen sopiva eduskuntavaaliehdokas ja tuntee, että antamallaan äänellä on merkitystä lopputuloksen kannalta (63 %).
Runsas neljännes (29 %) kiistää sen, että äänellä olisi merkitystä. Äänestämisestään epävarmoista enemmistö ei usko äänensä vaikuttavan eduskuntavaaleissa.
Kaksi suomalaista kolmesta (66 %) ei usko, että on vaikeaa löytää itselleen sopivaa puoluetta eduskunta-vaaleissa.
Äänestämisen voimaan uskotaan
Enemmistö kansalaisista ajattelee, että äänestämällä voi vaikuttaa. Vastaajista 63 prosenttia on ainakin jokseenkin vakuuttunut siitä, että hänen äänellään on merkitystä eduskuntavaalien lopputuloksen kannalta.
Vastaavasti, kun väitettiin, että asiat hoituisivat kohtuullisen hyvin ilman minun ääntäni, 68 prosenttia oli asiasta eri mieltä.
Vain 12 prosenttia kertoo saattavansa jättää äänestämättä, koska annetulla äänellä ei ole mitään vaikutusta. Vastaajista 80 prosenttia ei yleensä ottaen yhdy väitteeseen ja peräti 64 prosenttia totesi olevansa täysin eri mieltä väitteen kanssa.
Oppositiopuolueiden kannattajat haluavat näpäyttää
Joka kolmas voisi äänestää eduskuntavaaleissa, koska sillä tavoin voi antaa ”näpäytyksen nykyiselle meiningille”. Enemmistö (54 %) ei kuitenkaan usko, että toimisi niin.
Nykyisen meiningin näpäyttäminen tulisi kuitenkin kyseeseen keskimääräistä useammalle perussuomalaiselle, keskustalaiselle ja vasemmistoliittolaiselle. Ajatus miellyttää perussuomalaisten enemmistöä. Keskustan ja vasemmistoliiton kannattajista 45 prosenttia suunnittelee samaa.
Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy 26.9.-2.10. välisenä aikana Gallup Kanavalla. Otos (1003 haastateltua) edustaa maamme 15-74 vuotta täyttänyttä väestöä. Äänestämistä koskevat kysymyksenasettelut esitettiin äänestysikäisille. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
