Iso osa kunnista välttelee yhä kuntajakoselvitysten tekemistä. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok.) harmittelee Nykypäivän ja Verkkouutisten haastattelussa, että toistaiseksi 88 kuntaa ei ole lähtenyt mukaan selvityksiin.
Kuntarakennelain kriteerit edellyttävät käytännössä kaikkien kuntien selvittävän liitosten etuja ja haittoja. Jos kunta ei selvitykseen lähde, siitä ei kuitenkaan seuraa sanktioita.
Hallitus ei ole jäänyt seuraamaan tumput suorina ongelmaa, vaan esittää kuntarakennelain muutosta, jossa selvityksille tulisi takaraja vappuun 2016.
Rakennelain muutos on paraikaa eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Tavoite on, että se hyväksytään vielä tällä vaalikaudella.
Selvitysten takaraja jätettiin alun perin kuntarakennelaissa avoimeksi, koska asia haluttiin kytkeä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hyväksymiseen eduskunnassa. Sote-lain viivästyminen on tuonut kuitenkin mutkia matkaan, ja selvitysten takarajalla halutaan turvata kuntien yhdistymisavustukset.
Kunnat saavat vielä avustusta, jos yhdistyminen tapahtuu vuoden 2017 alussa.
Risikon mielestä kuntajakoselvitysten kautta kuntien tilasta saadaan arvokasta tietoa.
– Minusta olisi oikeus ja kohtuus niin kuntapäättäjien kuin kansalaistenkin tietää, missä jamassa se meidän kunta oikein on. Ja tämä selvitystyö voi olla sitten askel seuraavaan vaiheeseen, Risikko näkee.
Ministeri haastaa kuntakeskusteluun
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen kohtalonhetkiä puntaroidaan paraikaa eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.
Samalla kun erilaisista hallintorakenteista ja kuntayhtymistä väännetään kättä, ministeri Risikko haluaa herättää keskustelua peruskuntien asemasta.
– Se vahvan peruskunnan tarve ei ole kadonnut mihinkään, Risikko painottaa. Mitä vahvempi kunta, sitä paremmin se saa äänensä kuuluviin tulevassa sote-rakenteessakin.
Risikko kuulisi mielellään nyt muidenkin puolueiden näkemyksiä siitä, miten ne näkevät suomalaisten kuntien tulevaisuuden.
– Nyt on hyvä paikka keskustella siitä, halutaanko me säilyttää suomalainen kuntajärjestelmä, haluammeko jatkossa vahvistaa peruskuntia vai siirtyä kuntayhtymiin, ministeri sanoo.
Sote-uudistuksessa riskinsä
Tulevassa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa Risikko näkee kuntien kannalta potentiaalisia riskejä. Miten varmistaa, ettei mennä samoihin ongelmiin, jotka alkujaan piti poistaa?
Risikko muistuttaa, että kaikki lähti alun perin tarpeesta vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja ennalta ehkäistä sairastumisia, jottei kallista erikoissairaanhoitoa turhaan kuormitettaisi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen raja-aitoja ja portaita haluttiin lisäksi purkaa, jotta hoitoketjut eivät katkeaisi ja ihmiset saisivat ripeästi tarvitsemaansa hoitoa.
Risikon mielestä vaarana on, että uudistuksessa mennään erikoissairaanhoidon ehdolla:
– Ettei käy nyt niin, että se iso lasku erikoissairaanhoidosta klopsahtaa edelleen, mutta entistäkin suurempana, kun siellä ovat perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimikin.
Kuntayhtymien potentiaalisia ongelmia ovat niin sanottu isännätön raha ja se, miten kunnan ääni kuuluu isommassa hallinto-organisaatiossa. Järjestäminen ja rahat pitäisi olla ehdottomasti samoissa käsissä. Lisäksi järjestäminen ja tuottaminen olisi hyvä erottaa toisistaan.
Paljon avoimia kysymyksiä
Entä kannustaako tuleva sote-malli kuntia terveyttä edistäviin toimiin? Ja miten käy, jos kuntien rahat valuvat käytännössä erikoissairaanhoitoon, ja onko tämä pois kouluilta ja päiväkodeilta?
Ministerin mielestä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen ilmassa leijuu kuntien näkökulmasta vielä paljon avoimia kysymyksiä.
– Tärkeää on päästä eteenpäin, mutta huonoa uudistusta ei kannata tehdä. Liike ei saa olla tärkeämpi kuin päämäärä. Tässä on kuitenkin isoista asioista kyse, Risikko katsoo.
Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus hyväksyttäisiinkin tällä vaalikaudella, Risikon mielestä on mahdollista, että siihen joudutaan vielä ensi vaalikaudella palaamaan.
Lue myös: Risikko syyttää Rinnettä ”omien toimintatapojen peittelystä” Pisara-hankkeessa
