– Gazprom on energiaprojektin takana oleva jättiläisyhtiö, joka on Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan instrumentti, valtiotieteen tohtori, Vytautas Magnus -yliopiston vieraileva professori Alpo Rusi muistuttaa.
Hän pitää kyseenalaisena suomalaisten toimintaa kyseisen yhtiön takana, kun kyseessä toimija, joka on osa Venäjän aggressiivista ulkopolitiikkaa.
Suomen valtion enemmistöomistama Fortum kytkeytyy Gazpromiin sen tekemien Venäjän-investointien kautta. Yhtenä osana Fortumin osallistumista Pyhäjoen venäläisen Rosatomin ydinvoimahankkeeseen Fortum halusi mahdollisuuksia sijoittaa vesivoimaan Venäjällä.
Suomen energiapolitiikan on pelätty liittyvän Venäjän voimapolitiikkaan, jos Venäjä pystyy kiristämään Suomea energiahankkeiden suhteen.
– Sehän on jo erittäin paha tilanne, jos kiristämistä sieltä taustalta löytyy, Rusi sanoo Verkkouutisille.
– Jos talvella pakolaisia on käytetty sen tilanteen aikaansaamiseksi, että Suomi etenee tässä Rosatom-Fennovoima -projektissa – jos käy ilmi, että se olisi ollut tällainen hybridisotametodiikka Suomen painostamiseen – silloin on menty tosi pahaan paikkaan jo, Rusi sanoo.
Kaasuputkihankkeen jatko tulenarka
Venäjä tavoittelee Eurooppaan uutta kaasuputkea Suomenlahden läpi Saksaan, joka sivuuttaisi Itä-Euroopan maat. Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden kutsui kaasuputkihanketta tällä viikolla ”erittäin pahaksi sopimukseksi Euroopan kannalta.”
Kaasuputki on herkkä kysymys ulkopoliittisesti nykyisessä tilanteessa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on asettunut hanketta vastaan. Kokoomuksen eurooppalainen emopuolue EPP on ottanut erityisesti vahvan kannan kaasuputkihanketta vastaan.
Rusin mielestä Suomen pitäisi harkita tarkoin Nord Streamin kakkosvaiheeseen suhtautumista.
Suomen pääministeri Juha Sipilä on pitänyt Nord Streamia lähinnä kaupallisena hankkeena. Ensimmäisestä kaasuputkihankkeesta tehtiin Suomessa vain ympäristöarvio.
Nyt Ruotsi on esimerkiksi aloittanut Nord Stream II:sta turvallisuuspoliittisen arvion.
Alpo Rusin mukaan Suomessa on tehty vääriä päätöksiä energiapoppolitiikassa. Hän painottaa, että Euroopan unionin ratkaisun Nord Sreamin suhteen pitäisi olla yhtenäinen.
Suomi ei ole toistaiseksi ottanut asiaan kantaa.
– Vähintä mitä Suomen pitäisi tehdä, on turvallisuuspoliittinen selvitys, Rusi sanoo.
Hän muistuttaa, että Suomi ei voi jättää arviossaan huomiotta sitä, että hanke herättää katkeruutta Baltiassa, Puolassa, Slovakiassa ja Tshekissä
– Emme voi EU:ta rakentaa siten, että hääräämme omin päin, Rusi sanoo.
Hän muistuttaa, että esimerkiksi Puolan entinen ulkoministeri Radoslav Sikorski vertasi sopimusta Molotov-Ribbentrop-sopimukseen.
– Suomea on syytetty suomettumisesta tässä yhteydessä merkittävillä foorumeilla, Rusi muistuttaa.
