Työllisyyteen, ammatillisen koulutuksen asemaan ja harmaan talouden torjuntaan olisi kuitenkin Lauri Lylyn mielestä pitänyt kiinnittää enemmän huomiota.
– Yhdessä työmarkkinajärjestöjen solmiman keskitetyn ratkaisun kanssa hallituksen päätökset mahdollistavat Suomen talouden nostamisen takaisin kasvu-uralle. Yritysten on nyt kannettava vastuunsa työllistämällä ja investoimalla. Seuraava tärkeä askel on työura- ja eläkeratkaisu, toteaa Lyly tiedotteessaan.
Hänen mukaansa päätöksissä korostuvat liiaksi kuntapalvelujen ja ammatillisen koulutuksen säästöt, jotka uhkaavat työllisyyttä.
– Sosiaalipalveluista ollaan säästämässä satoja miljoonia, mikä vaikuttaa vääjäämättä kuntalaisten arkeen, hän sanoo.
Rakennepaketissa ammatillisen koulutuksen määrärahoja leikattiin niin paljon, että ne heikentävät vähän koulutusta saaneiden aikuisten mahdollisuuksia ammattitaitonsa ylläpitämiseen ja uudistamiseen.
– Se ei edistä työurien jatkuvuutta vaan lisää työttömyysriskejä. Hallitus toimii tässä omien tavoitteidensa vastaisesti, Lyly huomauttaa.
Rakennepakettiin ei sisälly uusia harmaan talouden torjuntaa tehostavia toimia. SAK on esittänyt muun muassa pääurakoitsijan vastuun lisäämistä alihankkijan lakisääteisistä velvoitteista.
Lisäksi SAK edellyttää, että vuorotteluvapaan uudistus toteutetaan kolmikantaisen työryhmän yksimielisen esityksen pohjalta.
