Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) tyrmää talouspolitiikan arviointineuvoston suosituksen lykätä julkisten menojen leikkaamista ja verojen kiristämistä vuosille 2017 ja 2018. Neuvoston mielestä finanssipolitiikan kiristys on suhdannetilanteeseen nähden huomattavan suuri kuluvana vuonna.
– Olen täysin eri mieltä. Arviointineuvosto haluaa, että tehdään sama kuin on tehty tällä vaalikaudella. Tehdään kyllä periaatepäätöksiä, mutta täytäntöönpano siirretään muutaman vuoden päähän, Sasi sanoo Verkkouutisille ja Nykypäivälle.
Sasi muistuttaa, että valtio ottaa tänäkin vuonna melkein viisi miljardia euroa velkaa.
– Jos säästöjä ei nyt tehdä, säästötarve kasvaa entistä suuremmaksi. Kun tasapainottaminen tehdään entistä suuremmasta velasta, se vasta iskee hyvin voimakkaasti kasvuun.
Riippumaton talouspolitiikan arviointineuvosto julkisti tällä viikolla arvionsa vaalikauden talouspolitiikasta. Sopeutustoimissa on tehty siksak-liikettä ja menoleikkaukset on ajoitettu vaalikauden loppupuolelle, erityisesti tälle vuodelle.
– Virhe, jonka (valtiovarainministeri Jutta) Urpilainen teki hallituksessa, oli se, että veronkiritykset kyettiin tekemään sovitun aikataulun mukaisesti, mutta säästöjä koskevat päätökset jatkuvasti lykkääntyivät, Sasi sanoo.
Vuoden 2011 hallitusneuvotteluissa puolueet kävivät kovan väännön valtiontalouden tasapainottamistarpeesta. Kompromissina päädyttiin 2,5 miljardin sopeutukseen, joka päätettiin toteuttaa puoliksi veronkiristyksin ja puoliksi menoleikkauksin.
Lisäksi hallitusohjelmaan kirjattiin kokoomuksen vaatimuksesta kaksi perälautaa: hallitus sitoutui lisätoimiin, jos valtion velkasuhde ei näytä kääntyvän laskuun ja jos valtiontalouden alijäämä näyttää asettuvan yli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
– Perälaudat olivat erittäin hyviä siitä syystä, että me näimme, ettei tasapainottamistavoitteeseen päästä, Sasi toteaa.
Sopeutustarve 3–5 miljardia
Talousennusteita on jouduttu korjaamaan alaspäin koko vaalikausi. Vuoteen 2015 mennessä hallitus on tehnyt vuositasolla reilun viiden miljardin euron sopeutustoimet valtiontalouteen. Siitä huolimatta valtion velkasuhdetta ei saada käännettyä laskuun vaalikauden aikana, vaan viimeisimmän ennusteen mukaan käänne tapahtuu vasta vuonna 2017.
Talouspolitiikan arviointineuvoston mielestä seuraavan hallituksen tulisi laatia konkreettinen julkisen talouden tasapainotusohjelma, koska kiristystarve on sopeutustoimien lykkäämissuosituksesta huolimatta suuri.
Sasin arvion mukaan valtiontalouden tasapainottamistarve on 3–5 miljardia euroa. Hänen mielestään kokonaisveroastetta ei voida enää nostaa, mutta verotukseen voidaan tehdä rakenteellisia muutoksia.
– Se johtaa siihen, että tasapainottaminen täytyy tehdä säästötoimenpiteillä. Tehtävien karsiminen ei voi kohdistua pelkästään valtioon, vaan myös kuntiin.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö peräänkuulutti uudenvuodenpuheessaan ”Liisan listoja” eli valtion menojen karsintalistoja.
– Ainakin suurimmista säästöeristä olisi hyvä, että puolueilla olisi listat. Niiden pitää kuitenkin olla konkreettisia, budjetista osoitettavia ehdotuksia, eikä niin kuin (keskustan Juha) Sipilällä, että atk:n kehittämisen kautta saadaan 500 miljoonaa säästöjä, Sasi linjaa.
