Juha Sipilän mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on vahvistanut Yhdysvaltojen sitoutumisen Euroopan turvallisuuteen, mutta ”tätä ei Trumpilta itseltään viime viikon Nato-kokouksessa kuultu”.
– Ilmeisesti sanomatta jättäminen jätti epävarmuuden tunteen ja viikonloppuna Saksan liittokansleri [Angela] Merkel kuvaili rehellisesti tuntojaan. Suorasukaista lausuntoa ei pidä kuitenkaan dramatisoida, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi esitellessään pääministerin ilmoituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU-toimintaympäristön muutoksista eduskunnassa keskiviikkona.
Hän muistutti, että Yhdysvallat on jo pidempään vaatinut Euroopan maita tekemään enemmän turvallisuutensa eteen.
– Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikan isossa kuvassa ei kuitenkaan ole nähtävissä suurta käännettä tai muutosta, Sipilä arvioi.
Sipilän mukaan Suomea kiinnostavat erityisesti Yhdysvaltojen linjaukset kauppapolitiikkaan ja ilmastokysymyksiin.
– Kauppapoliittisia linjauksia joudumme vielä odottamaan, mutta ilmastopolitiikassa Yhdysvaltain uusi asemoituminen on huolestuttavaa. Olisi Suomen, Euroopan ja koko maailman etu, että USA pysyisi sitoutuneena Pariisin ilmastosopimukseen. Tässä asiassa kehitystä ei pysty muuttamaan silmiä ummistamalla, Sipilä totesi.
Suomi mukaan EU:n uudistamiseen
Juha Sipilän mukaan Suomi on aktiivisesti mukana Euroopan unionin uudistamistyössä.
– Suomen on syytä valmistautua siihen, että EU:n uudistaminen lähtee, ehkä nytkähdellen, mutta lähtee liikkeelle, Sipilä sanoi eduskunnassa.
Sipilän mukaan ”unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava, mutta hallitus ei pidä perussopimusten muuttamista nyt ajankohtaisena”.
Sipilän mukaan Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämisen osalta Suomi ei kannata yhteisvastuullisuuden lisäämistä eikä pankkisektorin riskien jakamisen lisäämistä. Suomi ei myöskään hyväksy tulonsiirtomekanismien luomista EU-maiden välille.
Puolustusyhteistyön kehittämiseen Suomi suhtautuu Sipilän mukaan positiivisesti.
– Tarkoituksena on sopia voimavaroja koskevasta tiiviimmästä yhteistyöstä halukkaiden ja kyvykkäiden jäsenmaiden kesken niin sanotun pysyvän rakenteellisen yhteistyön kautta, tarkastella kansallisten puolustuskykyjen kehittämistä yhteisesti, perustaa koulutusoperaatioille oma sotilasesikunta – näin ensivaiheena – ja parantaa EU:n toimintakykyä kriisinhallinnassa, Sipilä kertoi.
Suomi on myös esittänyt konkreettisina hanke-ehdotuksina muun muassa avaruusyhteistyöhön liittyviä hankkeita, meripuolustusta, logistiikkajoukkoja sekä EU:n kyberpuolustuskyvyn parantamista.
Muuttoliikettä Sipilä kuvasi globaaliksi ongelmaksi.
– Muuttoliikkeen osalta kyse on sekä akuutin tilanteen hoitamisesta EU:n alueella että pysyvämpien ratkaisujen luomisesta. Meidän on kyettävä vaikuttamaan entistä tehokkaammin muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, kehitettävä rajaturvallisuutta ja edellytettävä kaikilta jäsenmailta oikeasuhtaista osallistumista taakanjakoon, Sipilä sanoi.
