Mahdollinen hallitustunnustelija Juha Sipilän (kesk.) esittämä yhteiskuntasopimus ei STTK:n mukaan voi perustua työelämän uudistamiseen vain siten, että poistetaan työelämän väitettyjä jäykkyyksiä, lisätään joustoja ja heikennetään samalla työntekijän oikeudellista asemaa.
– Uudistukset on tehtävä tasapainoisesti ja työelämän turvaelementtejä on kehitettävä samanaikaisesti. Mahdolliset lainsäädäntöuudistukset on toteutettava kolmikantavalmistelun pohjalta. Syksyllä 2014 neuvoteltua eläkeratkaisua ei saa repiä auki miltään osin, STTK paaluttaa.
STTK korostaa, että työntekijöiden työurien pidentämisen ja työssäjaksamisen kannalta nykyinen vuorotteluvapaajärjestelmä on säilytettävä.
Sipilän esittämän noin 5 prosentin tuottavuushypyn toteuttamiseksi Suomi voi STTK:n mielestä ottaa mallia Tanskasta ja Norjasta, joissa tuottavuuskomiteat analysoivat laaja-alaisesti eri sektorien politiikkatoimia tuottavuuden parantamiseksi. Analyysin pohjalta voidaan edetä päätöksentekoon.
Järjestön mukaan laadukas koulutus sen kaikilla asteilla on avain tuottavuuden parantamiseen. Koko ikäluokalle on taattava vähintään toisen asteen tutkinto. Opintoaikoja voidaan lyhentää ottamalla käyttöön korkeakouluissa kolmas lukukausi.
Henkilöstökoulutuksen saatavuus koko henkilöstölle on taattava tarvittaessa lainsäädännöllä. Ajantasainen osaaminen on parasta muutosturvaa. Työnantajan maksaman koulutuksen verokohtelu on selkiytettävä. Työuran aikana tapahtuvaan lyhytkestoiseen koulutukseen osallistumista edistetään aikuiskoulutustukea kehittämällä.
Työhyvinvointi lisää tuottavuutta
Työn tuottavuutta voidaan STTK:n mukaan lisätä merkittävästi työhyvinvointia edistävillä toimilla, joilla on välitön vaikutus muun muassa sairauspoissaolojen vähentymiseen. Keinoja tähän ovat esimerkiksi työaikapankkien käytön ja toimivuuden tehostaminen, perhevapaiden tasaisempi jakautuminen ja vapaaehtoisen osa-aikatyön lisääminen.
Kiinteiden investointien edistämiseksi on STTK:n mukaan sujuvoitettava lupa- ja valitusmenettelyitä, lisättävä panostuksia liikenneinfrastruktuurin ja varmistettava kasvuhakuisten pk-yritysten vieraan ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuus.
Tietoon pohjautuvien aineettomien investointien edistämiseksi valtion tki-rahoitus on säilytettävä vähintään nykytasolla ja rahoituksen vaikuttavuutta on lisättävä. Myös yritysten on lisättävä omia investointejaan tki-toimintaan.
Tavoiteltaessa tuottavuushyppyä yrityksissä ja julkisella sektorilla digitalisaation etenemisestä on huolehdittava laajasti.
Julkisen sektorin tuottavuuden parantamisessa keskeistä on digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä hallinnossa että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Työllistämisen kynnyksen madaltamisessa on STTK:n mukaan huomioitava työntekijöiden suoja ja tarpeet.
STTK vaatii työntekijöiden työsuhde- ja muutosturvaa on vahvistettava tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin perustuvissa irtisanomistilanteissa. Työnantajien vastuuta irtisanottavien koulutuksesta ja uudelleensijoittamisesta on lisättävä.
Pieni- ja keskituloisten työnvastaanottamisen kannusteiden parantamiseksi STTK kehittäisi joko ansio- tai työtulovähennystä.
Ammatillista liikkuvuutta olisi lisättävä työvoima- ja aikuiskoulutuksella. Asuntopolitiikan avulla puolestaan voidaan parantaa työvoiman liikkuvuutta ja vaikuttaa vuokra-asuntomarkkinoiden pullonkauloihin.
Keinoina STTK:n mukaan ovat esimerkiksi nopeutettu kaavatuotanto, kaavoitetun maan tarjonnan tukeminen verokannustein ja –sanktioin, rakentamismääräyksien uudistaminen kohtuullistamalla rakentamiskustannuksia sekä liikennepoliittisten ratkaisujen sitominen kaupunkiseudulla tavoitteisiin lisätä asuntotuotantoa
Niin ikään STTK:n mielestä parempi muutosturva nopeuttaa työllistymistä. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on kehitettävä aktiivisuuteen ja työhakuun kannustavaksi.
Työttömien mahdollisuuksia siirtyä yrittäjäksi tai kouluttaa itseään työttömyyden aikana on helpotettava. Työttömyysuhan alaisille työntekijöille on luotava mahdollisuus ammatinvaihtoon ja koulutustason nostoon.
STTK tehostaisi myös työnvälitykseen ja työn hakemiseen liittyviä toimia ja palveluita.
