Syyt vajeeseen ovat Alexander Stubbin mukaan väestön ikääntyminen, kokonaistuottavuuden heikko kehitys, liian vähäiset investoinnit ja tästä johtuva pääomakannan kasvun hidastuminen, talouden heikko kasvupotentiaali sekä julkisen talouden tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino.
– Suomalaisten ikääntyminen kasvattaa ikäsidonnaisia menoja, kuten eläkkeiden sekä terveys- ja vanhuspalveluiden menoja nopeasti ja vielä pitkään. Näiden menojen kasvu uhkaa voimakkaasti kasvattaa kuntien velkaa, Stubb sanoi pääministerin ilmoituksessa rakennepoliittisen ohjelman toteutumisesta keskiviikkona eduskunnassa.
Vuoden 2008 jälkeen tuottavuuskehitys on ollut vaisua. Myös investointiaste on alentunut eli yritykset ovat vähentäneet investointeja. Kun yritykset eivät investoi uuteen kasvuun, niin tämä heikentää talouskasvun edellytyksiä tulevina vuosina.
Stubb sanoi, että normaalinkaan talous- ja työllisyyskehityksen oloissa julkisen talouden tulot eivät riitä rahoittamaan nykyperustein määräytyviä julkisia menoja.
– Sellaiselle uskomukselle, että kasvu tulee ja kasvu hoitaa rakenteelliset ongelmamme, ei siis yksinkertaisesti ole katetta. Kasvu tai paraneva suhdanne eivät hoida Suomen rakenteellisia ongelmia, hän varoitti.
– Jos tulojen ja menojen rakenteellista epätasapainoa ei korjata, julkinen velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti tulevina vuosikymmeninä. Ilman toimenpiteitä edessämme on hallitsemattoman velkaantumisen tie, Stubb jatkoi.
Pääministerin mukaan ainoa tie pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tehdä sen kestävyyttä parantavia uudistuksia.
Stubbin mukaan nämä ovat ne syyt, joiden vuoksi Jyrki Kataisen (kok.) hallitus synnytti vaalikauden puolivälissä rakennepoliittisen ohjelman.
– Se on ensimmäinen suomalaisen yhteiskunnan rakenteita kokonaisuudessaan uudistava ohjelma. Tämä on ensimmäinen hallitus, joka on järjestelmällisesti edes yrittänyt etsiä ratkaisuja julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Onko kaikessa onnistuttu? Ei ole. Mutta eteenpäin on menty, hän sanoi.
Stubb sanoi, että toisin kuin keskusteluja seuraamalla voisi päätellä, lukumääräisesti suurin osa rakennepoliittisen ohjelman toimista on edennyt toteutukseen.
– Ohjelmaan liittyvien esitysten antamista eduskuntaan kiirehdittiin syksyllä 2014 niin, että eduskunta ehtisi käsitellä ja hyväksyä esitykset kuluvan hallituskauden aikana.
Monet vaikutukset toteutuvat ajan myötä
Stubb muistutti, että rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena on korjata julkisen talouden kestävyysvaje. Valtiovarainministeriön arvio julkisen talouden kestävyysvajeesta syksyllä 2013 oli 4,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Viime syksynä luku oli noin 4 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa noin kahdeksaa miljardia euroa.
Seuraava arvio tulee valtiovarainministeriön Taloudellisessa katsauksessa huhtikuussa. Ohjelman mahdollisia suotuisia vaikutuksia talouden kasvuun, työllisyyteen ja julkiseen talouteen on Stubbin mukaan voitu ottaa kestävyysarviossa huomioon vain joiltakin osin. Toteutuessaan esimerkiksi eläkeratkaisu voi pienentää kestävyysvajetta noin yhdellä prosenttiyksiköllä.
– Arviot talouden kasvusta ja julkisesta alijäämästä ovat heikentyneet syksyn 2014 jälkeen. Tämä puolestaan kasvattaa kestävyysvajetta.
Osa ohjelman toimista voi Stubbin mukaan parantaa valtion ja kuntien taloutta jo lähivuosina.
– Monet ohjelmassa tavoitellut vaikutukset kasvuun, työllisyyteen, tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja julkiseen talouteen toteutuvat ajan myötä. Mitä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan tulevalla vaalikaudella edelleen tehdä, hän kysyi.
– Esimerkiksi kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen miljardilla eurolla on mahdollista sosiaali- ja terveyspalveluiden budjettikehysjärjestelmän avulla. Kuntien rakenteellinen alijäämä eli krooninen velkaantuminen voidaan purkaa mitoittamalla kuntatalouden rahoituskehys ja kuntatalousohjelma siten, että kuntatalous tasapainottuu. Tämän varmistaa uudistettu alijäämän kattamisvelvoite, Stubb sanoi.
Julkisen palvelutuotannon tuottavuus voi hänen mukaansa parantua, jos julkisten sote-menojen kustannusten kasvu mitoitetaan uudessa sote-budjettikehyksessä tuottavuustavoitteen mukaiseksi.
– Tavoiteltu 0,5 prosentin tuottavuuden vuosikasvu on sisällytettävä kuntatalouden rahoituskehykseen. Sama tavoite on asetettava menokehyksessä myös valtionhallintoon, hän esitti.
Työurien pidentäminen puolestaan edellyttää pääministerin mukaan esimerkiksi eläkeuudistusta koskevien hallituksen esitysten antamista eduskunnalle ensi vaalikaudella.
Talouden tuotantopotentiaalia voidaan Stubbin mukaan vahvistaa toteuttamalla digitalisointia ja kansallista ICT-palveluväylähanketta suunnitellusti, jatkamalla tonttitarjonnan lisäämistä pääkaupunkiseudulla, keventämällä sääntelyä sekä sopimalla erittäin maltillisista palkankorotuksista useaksi vuodeksi.
– Nämä toimet eivät kuitenkaan yksin riitä kattamaan koko kestävyysvajetta. Uudistuksia palveluiden tehostamiseksi, työllisyyden lisäämiseksi ja kasvun vauhdittamiseksi on pakko jatkaa, hän sanoi.
Olisi pitänyt aloittaa kauan sitten
Stubb huomautti, että rakenteiden uudistamiseen olisi pitänyt ryhtyä jo monta vaalikautta sitten.
– Näin ei kuitenkaan ole tehty. Vajaat kaksi vuotta on ollut liian lyhyt aika kaikkien näin isojen muutosten läpisaattamiseen.
– Lainsäädäntömme, ohjauskeinomme ja toimintatapamme on rakennettu hyvinvointivaltion kasvattamiseen. 1990-luku kehysmenettelyineen toi mukanaan menojen säästämisen ja leikkaamisen toimintatavat. Sen sijaan rakenteiden joustavaan muuttamiseen lainsäädäntömme ja ohjauskeinomme taipuvat heikosti, jos lainkaan, pääministeri jatkoi.
– Tämän olemme nähneet tällä vaalikaudella. Valtiontaloutta on sopeutettu karkeasti kuudella miljardilla eurolla, mikä on hallitukselta suuri saavutus. Sen sijaan rakenteellisten uudistusten läpivieminen on monissa kohdin osoittautunut vaikeaksi. Sopeutusten tie ei koskaan lopu, ellei rakenteita kyetä uudistamaan, Stubb sanoi.
Hänen mukaansa tulevaisuudessa on uskallettava keskittyä muutamiin, suomalaisten tulevaisuuden ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta tärkeimpien uudistusten tekemiseen.
– Näiden muutosten tekemiseen on varattava riittävästi aikaa. Vaikutusarviot on tehtävä kunnolla. Kokonaisuutta on vahvemmin hallittava yli hallinnonalojen. Nykyinen hallitus on kahden vuoden ajan murtanut jäätä rakenneuudistusten tekemiselle. Tältä pohjalta seuraavilla hallituksilla on helpompi päästä eteenpäin. Tällä tiellä meidän on yhdessä jatkettava, pääministeri Stubb totesi.
