Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunta linjasivat lokakuussa sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen. Valtioneuvosto kuulee eduskuntaa antamalla sille selonteon, jotta koko eduskunta voi osallistua päätöksentekoon.
EU:n taisteluosastojen tarkoituksena on vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
Valiokunta pitää keskiviikkoisessa mietinnössään EU:n nopean toiminnan uskottavuuden kannalta kestämättömänä, että osastoja ei ole käytetty kertaakaan.
Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että taustalla on laajempi EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suvantovaihe.
– Kansainvälinen talouskriisi ja eurokriisi ovat vieneet useiksi vuosiksi jäsenmaiden päähuomion, eikä ulkopolitiikan kehittämiselle ole jäänyt tilaa. Keskeiset operatiiviset syyt käyttämättömyydelle ovat yhtenäisen poliittisen tahdon puute, kiista taakanjaosta ja taisteluosaston kykyjen (epä)sopivuus kriisinhallintatehtävän hoitamiseen, valiokunta toteaa.
Valiokunta arvioi, että taistelujoukkojen käyttäminen voi jatkossa entisestään vaikeutua. Jäsenmaiden halukkuus ja taloudelliset mahdollisuudet kriisinhallintatehtäviin osallistumiseen pienenevät.
Valiokunta huomauttaa lisäksi, että Ukrainan kriisin myötä alueellinen puolustus on korostumassa Euroopassa.
Kulut pohjoismaisen taisteluosaston perustamisesta, koulutuksesta ja valmiudesta ovat yhteensä 4,66 miljoonaa euroa.
Suomi asettaa käyttöön helikopteriosaston, johon neljä NH90-helikopteria ja noin 70 sotilasta.
