Urpilainen ja Korkman: Finanssipolitiikan kiristämistä ei pidä lykätä

Entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja professori Sixten Korkman ovat sitä mieltä, ettei finanssipolitiikan kiristystoimia pidä lykätä tuleville vuosille.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Entinen valtiovarainministeri, kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) kyseenalaistaa talouspolitiikan arviointineuvoston suosituksen lykätä julkisten menojen leikkaamista ja verotuksen kiristämistä vuoteen 2017 ja 2018.

– Kun ajattelee, miten epävarmaa talouskehitys on ollut ja miten vaikeaa sitä on ollut ennustaa kuluneen vaalikauden aikana, niin itse en ainakaan olisi valmis sulkemaan pois myöskään sitä, että sopeutustoimia pitäisi tehdä jo aikaisemmin, esimerkiksi vuonna 2016. Me tiedämme, että mitä pidemmälle sopeutustoimia lykkää, todennäköisesti sen suurempi sopeutustarve tulee olemaan, Urpilainen varoitti kommentoidessaan arviointineuvoston raporttia tiistaina julkistustilaisuudessa Helsingissä.

Professori Sixten Korkman oli samoilla linjoilla kuin Urpilainen. Korkman huomautti, että arviointineuvosto on toisaalta sitä mieltä, että finanssipolitiikan kiristymistä pitäisi välttää vuoden 2016 budjetissa, mutta toisaalta neuvoston mielestä finanssipolitiikan kiristyksen tarve on huomattavan suuri.

– Jos näitä neuvoja noudatetaan, se helposti johtaa siihen, että kiristäminen lykätään jonnekin vuosille 2017 tai 2018, jotka ovat jo lähellä seuraavia vaaleja. Itse näkisin, että seuraavan hallituksen uskottavuuden kannalta on järkevää, että ainakin päätökset tehdään etupainotteisesti, vaikka toimet tulisivat voimaan myöhemmin, Korkman neuvoi.

Julkisen sektorin rakenteellinen alijäämä täytyy painaa alle 0,5 prosenttiin BKT:sta EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen ja Suomen finanssipoliittisen lainsäädännön mukaisesti. Valtiovarainministeriö ennustaa alijäämän kasvavan tänä vuonna jo 1,3 prosenttiin suhteessa BKT:een. Lisäksi sopeutuksella täytyisi pienentää valtiontalouden ja kuntatalouden alijäämä kestävälle tasolle. Valtiontalouden ja kuntatalouden yhteenlaskettu rakenteellinen alijäämä on tällä hetkellä noin kolme prosenttia suhteessa BKT:een. Luvusta on putsattu pois eläkerahastot.

Korkman ihmetteli, ettei talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa oteta lainkaan kantaa siihen, pitäisikö sopeutustoimet tehdä menoleikkauksin vai veronkorotuksin. Hän myönsi tosin, että kysymys on hyvin vaikea.

Talouspolitiikan arviointineuvoston mielestä finanssipolitiikan kiristys kuluvana vuonna on suhdannetilanteeseen nähden huomattavan suuri ja sillä on negatiivinen vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen. Arviointineuvoston mielestä finanssipolitiikan kiristämistä pitäisi välttää myös vuonna 2016.

Sen sijaan arviointineuvosto kehottaa seuraavaa hallitusta laatimaan uskottavan ohjelman, jolla julkisia menoja leikataan tai verotusta kiristetään vuosina 2017 ja 2018, jolloin ennusteiden mukaan talous on nykyistä lähempänä tasapainoa.

Urpilainen peräänkuulutti puolueilta realistisia talousohjelmia ennen vaaleja, jotta kansalaiset pystyisivät arviomaan puolueiden esittämiä vaihtoehtoja rakenneuudistuksiksi ja sopeutustoimiksi. Samalla talouspolitiikka saisi hänen mielestään vahvemman legitimiteetin.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)