Valtioneuvosto päätti tilata Ruotsin edellisten porvarihallitusten valtiovarainministeriltä Anders Borgilta Suomen talouspolitiikan lähivuosien linjauksia hahmottelevan raportin. Borg kirjoittaa raportin yhteistyössä Juhana Vartiaisen kanssa.
– Me ekonomistit pidämme häntä hyvänä ja vastuullisena, Vartiainen kehuu Borgin jättämää talouspoliittista testamenttia Ruotsissa.
Ruotsin talouspolitiikka ja Borg tulivat Vartiaiselle tutuiksi tämän toimiessa Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen (Konjunkturinstitutet) tutkimusosaston johtajana. Vartiainen on Suomessa tullut tutuksi Ruotsin harrastaman työn tarjontaa korostavan uudistuslinjan puolestapuhujana.
– Työlinja on ikääntyvän väestön maassa täsmälleen oikea. Se lisää ihmisiä työmarkkinoille.
Toisaalta myös julkisen talouden hoito oli Borgin aikana Vartiaisen mieleen. Talouspolitiikan linja oli kurinalainen, mutta samaan aikaan keynesiläinen.
– Julkisen talouden annettiin heikentyä samalla, kun talous on ollut taantumassa eli julkinen talous on puskuroinut taantumaa ihan niin kuin pitääkin, Vartiainen sanoo.
Vaikka Ruotsin työttömyysaste on liikkunut samalla tasolla kuin Suomen, Ruotsiin työvoimaan osallistumisaste on kuitenkin kasvanut.
– Se, että osallistumisaste nousee hieman tällaisessa vuosisadan taantumassa, on lopulta kohtuullisen hyvä suoritus, Vartiainen huomauttaa.
Siihen ovat vaikuttaneet toisaalta työn tarjontaa lisäävät sosiaaliturvan uudistukset. Työvoimaa on kasvattanut myös työperäinen maahanmuutto.
– Ruotsissa saa ulkomaalainen työluvan automaattisesti ja kohtuullisen nopeasti Suomeen verrattuna, jos on työtarjous Ruotsissa toimivasta yrityksestä. Silloin ei kysytä enää, onko kotimaassa tämän alan työttömiä, vaan yritykset voivat rekrytoida ihmisiä kaikkialta maailmasta.
Osa tulijoista on marjanpoimijoita, mutta osa vaikkapa intialaisia it-alan osaajia.
– Jos haluamme tänne pääkonttoreita ja yritystoimintaa, silloin pitäisi vain tehdä helpommaksi sekä ihmisille että yrityksille tulla tänne myös EU:n ulkopuolelta, Vartiainen sanoo.
Ay-liike vastustaa
Sekä työperäisen maahanmuuton helpottamisessa että työn tarjonnan uudistuksissa ammattiyhdistysliike on kuitenkin Suomessa harannut vastaan.
– Minusta näyttää, että Ruotsissa on helpompi tehdä uudistuksia, koska tarvittaessa voidaan uhmata etujärjestöjä, Vartiainen huomauttaa.
Luottoluokituslaitos Standard & Poors’in perusteluissa Suomen luottoluokituksen alentamiselle AA+ -tasolle mainittiin yhdeksi syyksi työmarkkinoiden jäykkyys. Suomi on jämähtänyt muista Pohjoismaista poiketen keskitettyjen palkkojen yleiskorotusten linjalle.
– Työehtosopimukset voisivat määrätä enemminkin palkkojen keskimääräisen nousun, mutta jättää sen jakamisen työpaikoille niin, että voidaan palkita ahkeroijia enemmän kuin niitä, jotka eivät ole parantaneet tulostaan.
– Muissa Pohjoismaissa on myös saavutettu yksimielisyys siitä, että teollisuuden työvoimakustannusten nousuvauhti muodostaa ankkurin myös kaikille muille sopimusaloille.
Hänen mielestään ammattiyhdistysliike on Suomessa pystynyt asettamaan agendan, minkälaisista työmarkkinauudistuksista keskustellaan, ja toisaalta Elinkeinoelämän keskusliitto on pystynyt määrittelemään veropolitiikan suuntaviivat.
Ruotsin veropoliittinen linja on selvästi keskittynyt työn tekemisen edellytysten helpottamiseen.
– Suomi voisi ottaa siitä oppia, että kaikki veronalennukset suunnattiin Ruotsissa työn verotuksen alentamiseen, ainoana poikkeuksena kiinteistöverosta luopuminen, joka ekonomistien näkökulmasta oli väärän suuntainen liike.
Vartiaisen mielestä kaikissa talouspolitiikan toimissa pitäisi miettiä, kannattaako Suomessa tehdä työtä ja kannattaako teettää työtä.
