Anne Berner kertoo, että selvityksen asiat ja sen esiin nostamat kysymykset käytiin useaan kertaan läpi.
– Tässä on valtavan pitkä prosessi takanapäin – ennen kuin tehtiin kehysriihessä 5.4.2016 päätös siitä, että tämä toimeksianto annetaan, käytiin keskustelu siitä, mitkä ovat meidän liikennepolitiikan keskeiset haasteet. Silloin jo esittelin ensimmäisen kerran, mitkä nämä mahdolliset ratkaisut voisivat olla silloiselle valtiovarainministerille Alexander Stubbille (kok.), joka sanoi, että kannattaa selvittää, hän sanoo Ylelle.
– Silloin esittelin tämän ratkaisumallin myös (ulkoministeri) Timo Soinille (ps.), joka sanoi, että kannattaa selvittää.
– Sen jälkeen tehtiin työtä oikeastaan siitä huhtikuusta nyt vuodenvaihteeseen. Tähän vuoteen mahtuu lukuisia tapaamisia, kokouksia, yhteydenpitoja, sidosryhmätapaamisia täällä ministeriössä, kuulemistilaisuuksia, joissa myös käytiin tätä kokonaisuutta läpi, Berner toteaa ja vakuuttaa, että koko valmistelun ajan kaikki osapuolet ovat saaneet olla mukana.
Berner kertoo myös, että valtiovarainministeriö pidettiin valmistelussa tiiviisti mukana. Hanketta käytiin läpi seurantaryhmässä, jossa oli valtiovarainministeriön apulaisbudjettipäällikkö ja jolle annettiin kommenttipuheenvuorot.
Berner sanoo niin ikään olevansa yllättynyt siitä, että selvitystyön julkitulon jälkeen hallituskumppanit nostivat keskusteluun asioita, joita ei edes ole koko selvityksessä.
– Uskon ainakin niistä kommenteista, joita olen lukenut julkisuudessa. On kommentoitu myös sellaisia asioita, joita esityksessä ei ole. Meillä ei ole esityksessä pakkoseurantaa, meillä ei ole esityksessä velvoitetta mustiin laatikkoihin, meillä ei ole esityksessä minkäänlaisia sen tyyppisiä ratkaisuja, jotka eivät perustuisi vapaaehtoisuuteen. Siellä on paljon käyty keskustelua julkisuudessa myös hallituskumppaneiden toimesta elementeistä, joita siellä selvityksessä ei ole, hän sanoo.
