Hallitus päätti kevään kehysriihessään myydä valtion omaisuutta 1,9 miljardilla eurolla. Summasta 600 miljoonaa euroa käytetään kasvuun ja loput valtion velan lyhentämiseen. SDP:n uusi puheenjohtaja Antti Rinne on vaatinut, että valtion omaisuuden myyntituloista käytetään enemmän kuin 600 miljoonaa euroa talouskasvun tukemiseen.
– Meidän ongelmamme eivät ole suhdanneluonteisia vaan enemmän rakenteellisia. En usko tässä tilanteessa perinteiseen elvytyspolitiikkaan, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Penna Urrila Verkkouutisille.
Lyhyellä aikavälillä kasvua on pyritty perinteisesti luomaan elvyttävällä suhdannepolitiikalla, jossa rahaa allokoidaan esimerkiksi rakennushankkeisiin.
– Kasvua tarvittaisiin lisää vähän pidemmälläkin aikavälillä eikä vain juuri tässä hetkessä.
Myös valtiovarainministerin tehtävät jättävä Jutta Urpilainen (sd.) näkee Suomen ongelmat rakenteissa. Hän paljasti viime viikolla Elinkeinoelämän Keskusliiton seminaarissa havahtuneensa Suomen ongelmiin lopullisesti vuosi sitten.
– Talouden ongelmat eivät ole suhdanteissa vaan rakenteissa. Havahduimme kollektiivisesti tähän asiaan keväällä 2013. Ei pelkästään valtiovarainministeriössä, vaan myös Suomen Pankissa, Urpilainen muisteli.
Urpilainen toi kuuluisan rakennepaketin raamit viime vuoden elokuun budjettiriiheen, eli Urpilaisen mainitseman havahtumisen jälkeen.
Kasvua yksityiselle sektorille
Suomi kärsii edelleen toimialojen rakennemuutoksesta. Näin on varsinkin metsä- ja elektroniikkasektoreilla. Urrila korostaa, että valtio ei voi tehdä kovin paljon tilanteen parantamiseksi.
Hänen mukaansa valtio voisi luoda työpaikkoja ja kasvua lyhyellä aikavälillä tekemällä 600 miljoonan kasvupaketista pääomasijoituksia kasvuyhtiöihin.
– Tämä olisi mielestäni järkevää varsinkin, jos siellä on jokin markkinapuute, jota niillä pyritään korjaamaan. Laitettaisiin valtion rahaa asioihin, jotka sitten auttaisivat yksityistä sektoria uudistumaan ja kasvamaan.
Rinne on todennut, että valtion olisi kasvatettava sijoitusomaisuutta ja panostettava kasvunaloihin. Urrila suhtautuu kriittisesti siihen, että valtio pystyisi valitsemaan voittavat toimialat tai yritykset.
– Pitää lähteä siitä, että markkinat sen aikanaan ratkaisevat, mistä kasvu löytyy.
”Työvoiman tarjontaa kasvatettava”
EK:n ekonomisti Simo Pinomaan mukaan keskeisin keino työpaikkojen ja talouskasvun luomisessa on työmarkkinoiden pelisääntöjen uudistaminen. Työmarkkinoiden on toimittava entistä paremmin.
– Meidän pitäisi kasvattaa työvoiman tarjontaa. Esimerkiksi eläkejärjestelmää pitäisi kehittää siten, että ihmiset eivät häivy niin vilkkaasti eläkkeelle.
Palkansaajakeskusjärjestöt aloittivat tammikuussa neuvottelut eläkejärjestelmän uudistamisesta ja työelämän kehittämisestä. Ratkaisut eläkejärjestelmän uudistamisesta on tarkoitus saada valmiiksi ensi syksyyn mennessä ja uusi eläkejärjestelmä on määrä ottaa käyttöön vuonna 2017.
Pinomaan mukaan myös opiskelijoiden nopeampi valmistuminen oppilaitoksista on tärkeää, jotta nuorten työvoiman tarjonta lisääntyisi.
Työvoiman tarjonnan kasvattamisen kautta yrityksille syntyy mahdollisuuksia työllistää ihmisiä. Pinomaa korostaa myös maltillisen palkkakehityksen tarpeellisuutta kilpailukyvyn parantamiseksi.
– Meidän on myös jatkettava maltillista linjaa työmarkkinapolitiikassa. Suomen kilpailukyky on rapautunut, mikä käy ilmi viimeaikaisista tutkimusraporteista.
– Kolmas vuosi tätä nykyistä työmarkkinasopimusta voisi luoda edellytyksiä työllisyyden kasvulle.
