Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan keskituloisten palkansaajien ostovoima on saatava kasvuun työn verotusta keventämällä. Verotusta ja sosiaalietuuksia pitää lisäksi kehittää niin, että kukaan pienituloisista ei enää putoa niin sanottuun kannustinloukkuun.
Näillä toimilla parannetaan työllisyyttä ja edistetään nopeimmin talouskasvua.
Työn verotuksen keventäminen ja kannustinloukkujen purkaminen ovat keskeisiä tavoitteita EK:n torstaina julkaisemassa vaaliohjelmassa ”Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille”. Siihen on koottu elinkeinoelämän näkemykset talouden vauhdittamiseksi ja työllisyyden kääntämiseksi nousuun.
EK esittää työn verotukseen 3–4 miljardin kevennystä, joka kohdistettaisiin kaikkiin tuloluokkiin. Keskituloiselle EK:n verotavoite toisi 130 euroa enemmän käteen kuukaudessa.
– Työn verotus on Suomessa useimmissa tuloluokissa huomattavasti kireämpää kuin Ruotsissa. Enimmillään ero on 40 000–50 000 euroa vuodessa ansaitsevilla jopa yli 7 prosenttiyksikköä. EK:n esittämän verohuojennuksen jälkeenkin Suomi olisi kovempi keskituloisten verottaja kuin Ruotsi, muistuttaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
– Kannustinloukut vievät työhalun ja sitovat sosiaaliturvaan. Työn tekeminen ja teettäminen on tehtävä aina kannattavaksi. Pienituloisten verotusta pitää keventää niin, että työssä käyvän henkilön käteen jäävät tulot ovat aina selvästi paremmat kuin vastaavantasoista sosiaalitukea saavalla. Myös asumistukea pitää uudistaa, jotta sen leikkaantuminen ei olisi nykyisellä tavalla este työn vastaanottamiselle, Häkämies sanoo.
EK:n esittämät työn verotuksen kevennykset edistävät työllisyyttä ja lisäävät sitä kautta verotuloja. Korkea työllisyysaste on avainasia, kun ratkaistaan julkisen talouden kestävyysvajetta eli menojen ja tulojen epäsuhtaa pitkällä aikavälillä.
