Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos (Etla) on huolissaan Suomen heikentyneestä kilpailukyvystä ja olemattomasta talouskasvusta.
Suomi on kriisissä, joka muistuttaa mittasuhteiltaan 1990-luvun alkua. Pääongelma on tuottavuuden paha putoaminen kasvu-uraltaan. Sen ja palkkojen hitaan reaktion takia kilpailukyky on merkittävästi heikentynyt. Veropohjan heikentymisen takia julkinen talous on ajautunut kestämättömälle velkaantumisuralle, selviää Etlan tuoreesta Muistioita seuraavalle hallitukselle -raportista
– On vaikea kuvitella, että uusi hallitus saisi aikaan talouskasvua lyhyen aikavälin elvyttävillä toimilla, sanoi Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä torstaina raportin julkistamistilaisuudessa Helsingissä.
– Sen sijaan työmarkkinajärjestöt pitää saada hallituksen tuella parantamaan kilpailukykyä, hallituksen pitää tehdä sellaista rakennepolitiikkaa, joka nopeuttaa tuottavuuden kasvua, julkinen talous pitää saada pitkällä aikavälillä tasapainotettua, eläkeuudistusta pitää täsmentää, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennusuudistus pitää toteuttaa ja on tehtävä menoleikkauksia.
Kilpailukyvyn nopea kohentaminen
Etlan mukaan palkkamaltti on välttämätön kilpailukyvyn nopeaksi kohentamiseksi. Etlan arvioi, että tällä hetkellä kuilu kustannuskilpailukyvyn pidemmän ajan keskimääräiseen tasoon on koko yrityssektoria ajatellen 10–20 prosenttia.
Tutkimuslaitos huomauttaa, että paras tapa hoitaa kilpailukyky kuntoon on tuottavuuden kohottaminen ja korkean arvonlisän tuotteiden luominen. Se prosessi on käynnissä, mutta on kuitenkin hidas. Toinen tapa on alentaa suhteellisia työvoimakustannuksia työtuntia kohden.
Syksyllä 2013 sovittu palkkamaltin jatkaminen johtaa ajan mittaan tähän, mutta on hidas tapa. Sen sijaan yleistä palkkatason alentamista Etla ei suosittele, koska sillä on haitalliset vaikutukset kotimaiseen kulutukseen.
Sen sijaan Etla esittää kaksi pehmeämpää tapaa vaikuttaa samaan asiaan. Toinen on säännöllisen työajan pidennys ilman kokonaispalkan nostamista. Etlan mukaan viikkotyöajan pidentäminen 37,5 tunnista 40 tuntiin alentaisi tuntikustannuksia 6,7 prosenttia.
Toinen vaihtoehto on sivukulujen eli eläke- ja muiden sosiaaliturvamaksujen alentaminen. Koska menetettyjen tulojen paikkaaminen alijäämää kasvattamalla heikentäisi entisestään julkisen talouden tasapainoa, sivukulujen leikkauksen paikkaamiseksi pitäisi heikentää etuisuuksia.
Velkaantuminen taitettava
Etlan mukaan taantuma on nostanut Suomen julkisen talouden velkaantumisen runsaasta 30 prosentista noin 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Yhdessä ikääntymisen aiheuttamien menopaineiden ja työvoiman supistamispaineen kanssa tällainen kehitys merkitsee pitkän ajan kestävyysvajetta julkisessa taloudessa.
Tutkimuslaitos katsoo, että paras tapa kuroa kestävyysvajetta umpeen ovat rakenteelliset toimet. Julkinen talous pitäisi laittaa vaalikauden aikana tasapainoon siten, että julkisen velan suhde kokonaistuotantoon saataisiin laskevalle uralle. Etlan arvion mukaan se edellyttäisi hallitukselta 4–5 miljardin euron lisäsopeutustoimia, jotka olisi toteutettava leikkauksin. Veronkorotuksiin ei Etlan mukaan enää ole varaa.
Jos sen sijaan kaikki hallituksen suunnittelemat rakenteelliset uudistukset toteutuisivat siten, että niiden säästöjä aikaansaava vaikutus olisi valtiovarainministeriön arvioimalla tasolla, lisäsopeutuksen tarve supistuisi 2,5–3,5 miljardiin euroon.
Etla korostaa, että leikkauksissa pitää suojata kasvua tukevia menoeriä. Julkisen sektorin sopeuttaminen menojen kasvua hillitsemällä olisi niin pitkälle kuin mahdollista toteutettava toimintoja tehostamalla.
Kaikkien saatavilla oleva korkeatasoinen koulutus on ratkaisevan tärkeää kansalaisten osaamisen, työmarkkinavalmiuksien ja tuottavuuden kehitykselle. Korkeatasoinen tieteellinen tutkimus ja sen antamat valmiudet hyödyntää muualla syntyvää tieteellistä tietoa on välttämätön edellytys tuottavuutta kohottavien innovaatioiden synnyttämiselle. Myös toimiva infrastruktuuri on tärkeää talouden hyvälle toiminnalle.
Työmarkkinoille merkittävä uudistus
Etla arvioi, että työttömille tarvitaan oikeat kannustimet etsiä mahdollisimman nopeasti työpaikka, jossa heidän valmiutensa tulevat hyvään käyttöön. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että Suomen nykyisen työttömyysturvan tason nosto yhdistettynä keston lyhentämiseen palvelisi tätä tarkoitusta.
Tärkeää on myös vähentää uusrekrytointien riskiä yrityksille. Tätä voidaan edistää monin erilaisin tavoin: pidentämällä koeaikaa, helpottamalla henkilöperusteista irtisanomista, poistamalla taloudellisin ja tuotannollisin perustein irtisanotun henkilön takaisinottovelvoite ja velvoite tarjota muuta työtä, kun työtehtävä taloudellisista ja tuotannollisista syistä loppuu.
Tutkimuslaitoksen mukaan suuri uudistustarve liittyy palkanmuodostukseen. Muun muassa Ruotsin, Tanskan ja Saksan kokemukset viittaavat siihen, että palkkojen määräytymisessä avoimen, kilpailulle alttiin sektorin tulisi määritellä yleinen palkkataso ja että palkkarakenteiden tulisi määräytyä yritysten ja työpaikkojen tasolla. Tämä olisi omiaan estämään kilpailukyvyn kannalta kestämättömät palkkakilpailukierteet.
Työmarkkinoiden toimintamekanismit ovat varsinaisesti työmarkkinajärjestöjen asia. Hallitus kuitenkin vastaa lainsäädännöstä, olkoon kyse työttömyysturvaa, irtianomissuojaa, sosiaaliturvamaksuja tai veroja koskevasta säännöstöstä. Etla katsoo, että paras tulos saavutetaan epäilemättä hyvällä yhteistyöllä työmarkkinaosapuolten ja hallituksen kesken.
Verotuksen tuettava työntekoa
Etlan mukaan verorakennetta olisi kuitenkin muokattava kasvua ja työllisyyttä paremmin tukevaan suuntaan. Työtä, riskinottoa ja voimavarojen uudelleen kohdentumista rasittavien veroja pitäisi keventää.
Tutkimuslaitos katsoo, että veronalennukset täytyy osaksi rahoittaa kiristämällä muita, taloudellista toimeliaisuutta vähemmän haittaavia veroja. Tällaisia ovat lähinnä kiinteään omaisuuteen ja kulutukseen liittyvät verot.
Eläkeuudistus tarvitsee täsmennystä
Etlan mukaan eläkeuudistus jää vajaaksi. Tärkein tekijä on niin sanottu työttömyysputki, johon pääsyn alaikäraja ei nouse vanhuuseläkeiän nousua vastaavasti. Työttömyysputken alaikärajan ollessa kiinnitettynä, alimman vanhuuseläkeiän nousu pidentää työttömyysputkea. Siksi on olemassa vaara, että työttömyysputkesta tulee jälleen merkittävä väylä pois työelämästä.
Jos työttömyysputki poistettaisiin kokonaan, tai sen alaraja kytkettäisiin suoraan asteittain nousevaan vanhuuseläkeiän alarajaan, uudistuksen vaikutus työuriin ja samalla myös julkiseen talouteen olisi huomattavasti varmemmalla pohjalla, tutkimuslaitos arvioi.
Sote-uudistuksessa rahoituspäätökset auki
Sote-uudistuksessa on Etlan mukaan ongelmallista, että hallintorakenteet pyritään lyömään kiinni ennen rahoitusta koskevia päätöksiä. Tutkimuslaitos katsoo, että uuden hallituksen pitäisi tarkastella sote-ratkaisua kokonaisuudessaan uudelleen heti hallituskauden alussa, kun rahoituksen järjestämisvaihtoehtoja koskeva selvitystyö on valmistunut.
Julkisen palvelutuotannon tehostamisen kannalta avainasemassa on sote-uudistus, jonka tehokkuushyödyistä ei vielä ole pääteltävissä juuri mitään. Etla arvioi, että tuottajien välisen kilpailun voi olettaa olevan varmin tae siitä, että tuotanto hyödyntää maksimaalisesti erilaisia teknologian ja toimintatapojen kehittymisen luomia tehostamismahdollisuuksia. Ratkaisujen tulisikin sallia ja hyödyntää kilpailua aina kun se suinkin on mahdollista.
Työvoiman tarjontaa lisättävä
Etla pitää tärkeänä, että työvoiman tarjonnan rajoituksia puretaan. Työvoiman alueellisen liikkuvuuden esteitä on raivattava entistä määrätietoisemmin. Avainkysymys tässä suhteessa on pääkaupunkiseudun ja muutaman muun kasvukeskuksen asuntotarjonnan lisääminen.
Tutkimuslaitos katsoo, että yritystukia olisi arvioitava kriittisesti niin, että erityisesti alemman tuottavuuden toimintojen tukea karsitaan ja tuet – siltä osin kuin niitä voidaan pitää tarpeellisina markkinapuutteiden korjaamiseksi – muotoillaan uutta, korkean arvonlisän tuotantoa kannustaviksi.
Lisäksi työttömyysturvan profiilia olisi syytä muokata niin, että ansiosidonnaisen turvan taso vähenee nykyistä nopeammin, vaikka turvan alkutaso voisi olla jopa korkeampi kuin nykyisin. Myös ETA-alueen ulkopuolelta tulevia työnhakijoita koskeva tarveharkinta on syytä poistaa kokonaan.
