Sekä rakennuslupien määrä että asuntotuotannon aloitukset ovat lisääntyneet selvästi enemmän kuin valmistuneet asunnot. Heinäkuusta 2015 tämän vuoden kesäkuuhun Helsingin seudulla myönnettiin rakennuslupa yli 15 000 asunnolle ja aloitettiin lähes 16 000 asunnon rakentaminen.
Tämä ennakoi valmistuvien asuntojen määrän nousua 2000-luvun ennätyslukemiin ensi ja sitä seuraavana vuonna.
– Määrät ovat vihdoin oikeansuuntaisia. Asumisen korkea hinta Helsingin seudulla on kasvun este. Alueen seudun elinkeinorakenne on palveluvaltainen, ja kiinnostus muuttaa alueelle työn perässä vähenee huomattavasti, jos asumiskustannukset syövät suurimman osan palkkatuloista. Pulaa on erityisesti kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista, johtaja Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppakamarista toteaa tiedotteessaan.
Myös asuntotuotannon pitkäaikaiselle kasvulle on hyvät edellytykset, jos kaavoituksen tavoite saavutetaan seudun kunnissa. Viime vuosina kaavoitus on lisääntynyt ja tonttimaavaranto on kääntynyt kasvuun.
MAL-sopimuksen tavoitteista jäätiin selvästi
Viime vuonna Helsingin seudulla valmistui 11 500 asuntoa, mikä tarkoittaa, että MAL- eli maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimuksen tavoite ei toteutunut.
– Määrä jäi selvästi jälkeen valtion ja Helsingin seudun vuosille 2012–2015 sovitusta tasosta, joka oli 12 000–13 000 asuntoa vuodessa. On hämmästyttävää, että kunnissa ei ole vielä ymmärretty, että asuntojen riittävyys on alueemme tulevaisuuden kannalta keskeisimpiä ratkaistavia asioita, Pakarinen ihmettelee.
Pääkaupunkiseudun kaupungeista Vantaa onnistui parhaiten nostamaan valmistuneiden asuntojen määrää edellisiin vuosiin verrattuna. Helsinki jäi jälkeen vuosien 2012–2013 määristä. Espoossa sekä KUUMA-seudulla (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) pysyttiin edellisten vuosien tasolla.
Kerrostaloja nousee raideliikenteen varrelle
Asuntotuotannon painopiste on siirtynyt vahvasti kerrostaloihin Helsingin kantakaupungin ja raideliikennevyöhykkeiden suurille projektialueille, kuten Jätkäsaareen, Kalasatamaan sekä Länsimetron ja Kehäradan vyöhykkeille.
– Toisin kuin Ruotsissa, jossa painitaan samojen ongelmien kanssa, Suomessa ei käydä vielä keskustelua liikkuvuuden lisäämisestä asuntomarkkinoilla. Monet asuvat tarpeisiinsa nähden vääränkokoisessa tai väärässä paikassa sijaitsevassa asunnossa, Pakarinen harmittelee.
Kesällä tuli voimaan valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen uusi MAL-aiesopimus vuosille 2016–2019. Tavoitteena on kaavoittaa Helsingin seudulla asuntotontteja keskimäärin 1,5 miljoonaa kerrosneliötä ja rakentaa 15 000 asuntoa vuodessa.
Uuden sopimuksen kaavoitustavoite on 27 prosenttia ja asuntotuotantotavoite 20 prosenttia korkeampi kuin edellisellä kaudella 2012–2015.
