– Korkean teknologian aloilla patentoidaan keksintöjä niin paljon, että voidaan puhua patenttitiheiköistä. Monien korkean teknologian tuotteiden valmistaminen vaatii satojen patenttien lisensioimista tai muuten ovat uhkana oikeudenkäynnit, joissa laitevalmistaja voi joutua vetämään tiettyä patenttia loukkaavan tuotteen pois markkinoilta, toteaa aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt Jarkko Vuorinen.
Koska laitevalmistaja joutuu ottamaan toiminnassaan huomioon satoja patentteja, tahatonkin patenttiloukkaus on Vuorisen mukaan mahdollista.
– Kaikkien mahdollisten patenttioikeuksien selvittäminen ja lisensiointineuvottelujen käyminen osoittautuvat usein kalliiksi. Tilannetta ei ole helppo korjata julkisella sääntelyllä, joka on pikemminkin osa ongelmaa, hän toteaa.
Vuorisen mukaan patenttien vaikea hallittavuus voi jopa vaikeuttaa uusien tuotteiden luomista. Hänen mukaansa uhkana on, että patenttijärjestelmä saattaa osoittautua jopa innovaatioita edistävän tarkoituksensa vastaiseksi.
– Tarve yhteistyölle on siis ilmeinen, jotta kaikki tarvittavat patentit saataisiin lisensioitua kohtuullisin ehdoin, Vuorinen toteaa.
Patenttipoolit on nähty yhdeksi ratkaisuksi ongelmaan, ja niiden määrä onkin viime vuosina kasvanut.
– Patenttipooli pyrkii keräämään tietyn teknologian käyttämiseen liittyvät välttämättömät patentit yhteen niin, että ne voitaisiin lisensioida niistä kiinnostuneille yhdellä kattavalla lisenssillä. Tämä alentaa kustannuksia ja tuo ennakoitavuutta sekä hallintaa patenttitiheikköihin. Patenttipooleissa on kyse itsesääntelystä, johon patentinhaltijat ja lisenssinottajat sitoutuvat, Vuorinen sanoo.
Vanha sumuverho ei enää estä kilpailua
Vuorinen huomauttaa, että patenttipoolit eivät kuitenkaan ole ongelmattomia.
– 1900-luvun alun Yhdysvalloissa patenttipoolit toimivat sumuverhona kartelleille. Lisensiointiehtojen lisäksi saatettiin sopia hintakartelleista, johon kuuluivat lähes kaikki tietyn teollisuusalan yritykset. Tämän johdosta patenttipoolit olivat tiukan kilpailuoikeussääntelyn kohteena vielä 1960- ja 1970-luvuilla, Vuorinen kertoo.
Tilanne muuttui 1990-luvulla, kun patenttitiheikköjen aiheuttamat ongelmat ilmenivät ja patenttipoolien edut niiden aiheuttamien ongelmien hallinnassa tunnustettiin.
Nykyisin patenttipooleja on eri puolilla maailmaa. Suomessa esimerkiksi Nokia on tunnettu patenttipoolien perustaja ja lisenssinottaja.
– Uudet patenttipoolit eivät ole osoittautuneet erityisen vaaralliseksi kilpailuoikeuden kannalta, Vuorinen sanoo.
OTK Jarkko Vuorisen väitöskirja Beyond Patent Pools: Patent Thickets, Transaction Costs, Self-regulation and Competition tarkastettiin lauantaina 15. kesäkuuta Turun yliopistossa.
