Juhana Vartiaisen mukaan Suomen ja Ruotsin talouspolitiikan erot johtuvat siitä, että talouden sekä budjettitalouden rakenteelliset tilat ovat erilaiset.
Ruotsi pyrkii tukemaan talouden toipumista, kun Suomi puolestaan sopeuttaa talouttaan pyrkien tasapainoilemaan merkittävän lisävelan ottamisen ja äärimmäisten leikkausten välillä.
– Merkittävin ero on se, että Ruotsissa on hoidettu pitkäjänteisemmin julkista taloutta. Nousukauden aikana ennen vuotta 2007 Ruotsissa pystyttiin vahvistamaan julkista taloutta rakenteellisesti. Tähän ei Suomessa kyetty, Vartiainen sanoo Ylen Ykkösaamussa.
– Ruotsissa on kyetty varautumaan väestön ikääntymiseen paremmin kuin Suomessa. Nyt Ruotsilla on varaa tukea julkistaloudessa tätä toipumista tästä pitkittyvästä taantumasta.
Suomen valtionvelka on kasvanut reippaasti vuoden 2008 jälkeen ja budjetti on alijäämäinen. Ruotsissa hallitukset ovat tavoitelleet sitä, että budjetit pysyisivät prosentin verran ylijäämäisinä. Nyt Ruotsin porvarihallitus on esittänyt puolentoista prosentin alijäämäistä budjettia.
Vartiaisen mukaan Suomen ja Ruotsin erilaiset budjettitilanteet johtuvat Ruotsin vahvemmasta lähtötilanteesta.
– Kiitos kuuluu menneiden aikojen kaukokatseisuudelle ja vastuullisuudelle. Suomessa ei ole kyetty varautumaan poliittisesti väestön ikääntymiseen. Siksi Suomessa on kestävyysvaje.
Ruotsi aloitti työllisyysasteen nostamisen ja budjettitalouden vahvistamisen jo 90-luvulla. Eläkeuudistus tehtiin 90-luvun lopussa ja erityisesti vuodesta 2007 alkaen on pyritty nostamaan työllisyysastetta.
Vartiainen toteaa, että Suomen pitää sopeuttaa budjettiaan joka vuosi tällä vuosikymmenellä, koska väestö ikääntyy.
– Ruotsissa kestävyysvajetta ei ole. Siksi siellä on paljon enemmän tilaa sille, että taloutta pidetään käynnissä ja autetaan tätä elpymistä julkisen talouden keinoin.
Vartiainen korostaa, että Ruotsissa ei ole kuitenkaan käynnissä massiivinen elvytysohjelma.
– Tänä vuonna elvytetään pikkuisen ja ensi vuonna budjetti on suunnilleen neutraali.
