– Yleisesti ottaen ihmiset ovat aika tyhmiä. He katsovat, mitä muut ihmiset tekevät, ja kopioivat sen, Ruotsin valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylempi virkamies Ingemar Eriksson sanoi Eläketurvakeskuksen seminaarissa keskiviikkona.
Eriksson esitteli seminaarissa laatimaansa eläkeselvitystä, jossa ehdotetaan kohde-eläkeiän käyttöönottoa ja sen sitomista elinajanodotteeseen. Ruotsissa on tarve pidentää työuria yhtä lailla kuin Suomessa, vaikka keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on Ruotsissa selvästi korkeampi.
Toistaiseksi valtaosa ruotsalaisista jää eläkkeelle 65-vuotiaana, vaikka lakisääteistä eläkeikää ei ole. Huolimatta reiluista kannustimista työskennellä pidempään, ihmiset eivät Erikssonin mukaan käyttäydy rationaalisesti. He tarvitsevat töytäisyn, jotta työuria saataisiin pidennettyä.
Käyttäytymistaloustiedettä
Eriksson viittasi kommentillaan niin sanottuun behavioralistiseen eli käyttäytymistaloustieteeseen. Ihmiset eivät tutkimusten mukaan käyttäydy niin järkevästi kuin uusklassinen taloustiede on oletuksissaan lähtenyt.
– Ihmiset eivät ole kovin rationaalisia, älykkäitä ja hyvin kouluttautuneita kuin ekonomistit kuvittelevat.
– Vain harvat käyttävät aikaa perehtyäkseen seurauksiin ja vaihtoehtoihin, Eriksson sanoi.
Käyttäytymistaloustieteilijät ovat käyttäneet termiä ”nudge” eli ”töytäisy”, joka avittaa ihmisiä käyttäytymään toivotulla tavalla. Hän kertoi esimerkin koululaisista ruokalassa, jotka syövät mieluummin jälkiruokaa kuin vihanneksia. Kun vihannekset on asetettu edustalle ja jälkiruoka taakse, on havaittu, että koululaiset ottavat lautaselleen myös vihanneksia.
Samanlaisesta ”töytäisystä” on kyse kohde-eläkeiässä, jota selvitys ehdottaa lakisääteisen eläkeiän sijaan. Kyseisessä iässä henkilö voisi saada säällisen eläkkeen. Se laskettaisiin vuosittain eliniänodotteesta ja se olisi käytössä neljän vuoden päästä iän määräämisestä. Hallitus vahvistaisi kyseisen iän. Ensi kertaa ikä laskettaisiin vuonna 2015 ja olisi käytössä vuonna 2019. Samalla nostettaisiin myös alinta mahdollista eläkkeellejäämisikää 62 vuoteen. Muut eläkkeeseen liittyvät ikärajat sovitettaisiin kohdeikään.
Kohdeikä asetettaisiin 66 ikävuoteen vuonna 2015, jolloin se olisi voimassa vuonna 2019. Alustavien laskelmien mukaan vuonna 2022 voimaan astuisi 67 vuoden ikä ja vuonna 2038 68 vuoden ikä.
– En väheksy kannustimia, mutta jos ne eivät ole läpinäkyviä, ”nudge” ottaa vallan, Eriksson vitsaili seminaarissa.
Selvitys sisältää myös useita pehmeämpiä keinoja työurien pidentämiseksi.
