Suomi on itse asettanut keskipitkän aikavälin tavoitteeksi 0,5 prosentin rakenteellisen alijäämän. Valtiovarainministeriö kuitenkin ennustaa, että rakenteellinen alijäämä ylittää jo tänä vuonna yhden prosentin rajan. Tälle vuodelle ennuste on -1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, ensi vuodelle -1,3 prosenttia ja vuodelle 2016 -1,2 prosenttia. Seuraavat kaksi vuotta alijäämä pysyy -0,9 prosentissa.
Tämä tarkoittaa, että Suomi ei ole saavuttamassa 0,5 prosentin alijäämätavoitetta. Jos vaikuttaa siltä, että Suomi ei ole keskipitkällä aikavälillä saavuttamassa tavoitetta, komissio voi antaa Suomelle huomautuksen. Suomi on nyt rikkomassa myös yhden prosentin rakenteellisen alijäämän rajan, mikä johtaisi jälkikäteistarkastelussa varoituksen antamiseen.
Jatkossa Suomen olisi noudatettava tarkemmin komission suosituksia. Jos Suomi ei noudattaisi jatkossa komission suosituksia, Suomi voisi joutua pahimmassa tapauksessa maksamaan sakkoa.
”Merkittävän poikkeaman riski tarkoittaa, että asia nousee keskusteluun paitsi EU-tasolla myös kansallisesti, sillä kansallinen laki edellyttää valtioneuvoston ryhtyvän korjaaviin toimiin poikkeaman havaitessaan”, taloudellisessa katsauksessa todetaan.
Toimilla on kiire
Myös julkisyhteisöjen velka on ylittämässä Euroopan unionin salliman 60 prosentin rajan jo ensi vuonna. Koska EU kuitenkin ottaa huomioon niin sanotut solidaarisuusmenot eli muiden maiden tukemisesta aiheutuneet kustannukset joustona, Suomelle sallitaan noin 2,5 prosenttiyksikön ylitys rajaan nähden. Nyt kuitenkin myös tuo jousto on valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ylittymässä, kun julkinen velka nousee vuonna 2018 62,6 prosenttiin.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talouskasvu jää tänä vuonna tasan nollaan. Ensi vuonna kasvu vauhdittuu 1,2 prosenttiin. Kasvun moottoreita ensi vuonna ovat nopeasti kohentuva vienti (+4,0 prosenttia) sekä kasvavat inve3stoinnit (+2,4 prosenttia). Työttömyys kasvaa tänä vuonna 8,6 prosenttiin, mutta alkaa vähentyä vähitellen jo ensi vuonna. Vaihtotase pysyy negatiivisena, tänä vuonna -3,1 prosenttia BKT:sta ja ensi vuonna -2,5 prosenttia BKT:sta. Valtionvelka kasvaa ensi vuonna 48,5 prosenttiin BKT:sta ja julkisyhteisöjen velkasuhde kasvaa 61,2 prosenttiin.
Talouskatsauksen mukaan ”Suomen talouskasvu jää seuraavien vuosien aikana monia tärkeitä kilpailijamaita alhaisemmaksi ja mahdolliset rakennepoliittiset uudistukset auttavat vasta keskipitkällä aikavälillä”. Katsauksessa patistellaan Suomea tekemään edelleen päätöksiä, jotka vahvistavat talouden kasvuedellytyksiä, kohottavat työllisyysastetta ja lisäävät julkisen talouden tehokkuutta.
”Talouskasvun edellytyksenä on tuotannontekijöiden saatavuus kilpailukykyisellä hinnalla. Työmarkkinoiden toiminnan tehostamiseen vaikuttavilla toimilla on kiire”, katsauksessa todetaan.
