– Kyllä Kreikka voi lähteä eurosta. En usko, että kukaan voi pakottaa suvereenia valtiota olemaan mukana yhteisvaluutassa, sanoi Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Vesa Vihriälä torstaina Etlan Muistioita seuraavalle hallitukselle -raportin julkistamistilaisuudessa.
– Se tarkoittaa totta kai, että viimeistään siinä vaiheessa Kreikka laiminlyö velkansa takaisinmaksun. Silloin EKP toteaa, että se ei suostu enää maksamaan Kreikan keskuspankille rahaa, jonka seurauksena keskuspankki romahtaa ja veloista selviytyminen käy mahdottomaksi.
Kreikkalainen vasemmistopuolue Syriza on lähellä valtaannousua ennenaikaisissa vaaleissa tammikuun lopussa. Puolue ei hyväksy ulkomaisten rahoittajien Kreikalta vaatimaa kulukuria vaan haluaisi neuvotella Kreikan velkoja pois. Edellisen kerran Kreikan ero eurosta oli esillä vuonna 2012. Tilanne kuitenkin laukesi, kun Syriza ei noussut valtaan.
Kreikan valtiontalous on nyt paremmassa kunnossa kuin edellisen erokriisin aikaan muutama vuosi sitten. Jos Kreikka laiminlöisi velkansa ja niiden maksuun kuluvat korot, sen budjetti olisi ylijäämäinen.
Useiden euroskeptikoiden ja -kriitikoiden mukaan Kreikan pitäisi jättää euroalue ja ottaa drakma uudelleen käyttöön. Vihriälä ei pidä mahdottomana ajatusta, että Kreikka eroaisi eurosta.
– Luulen, että kaikkien Kreikassa olevien velkaantuneiden tahojen velanhoitokustannukset nousisivat aika korkeiksi valuuttakurssin heikentymisen seurauksena.
Aiemmin tällä viikolla Euroopan unioni toisti virallisen kantansa, jonka mukaan Kreikka ei voi erota eurosta.
– En usko, että kreikkalaiset haluavat irtaantua eurosta. Saksakaan ei sitä varmaankaan halua. Kysymys on, pystytäänkö Kreikan tilanne hoitamaan ilman euroeroa.
Vihriälä korostaa, että Kreikan velasta valtaosa on julkista velkaa.
– On aika ilmeistä, että Kreikka ei näilläkään korkotasoilla selviä veloistaan. Maksuaika loppuu jossain vaiheessa ja viimeistään siinä vaiheessa herää kysymys, miten korot maksetaan.
– Monien tahojen arvioiden mukaan Kreikan noin 170 prosentin velkasuhde on kestämätön. Velkasuhdetta tullaan alentamaan jossain vaiheessa tavalla tai toisella.
Kreikan tilanteessa on myös suuria poliittisia esteitä. Julkisuudessa on ehdotettu velkojen leikkausta, jolloin niiden nimellisarvoja vedettäisiin alaspäin.
– Luulen ratkaisun olevan sellainen, että jossain vaiheessa käydään pitkään neuvotteluja ja sitten todetaan, että muutetaan maksuaikoja pidentämällä niitä ja alennetaan korkoja. Luodaan erilaisten toimenpiteiden avulla tilanne, joka näyttää muuttumattomalta, vaikka tilanne onkin faktisesti muuttunut.
– Sitten Saksa ja muut velkojamaat voivat todeta, että kyse ei ole velkojen anteeksiannosta vaan olosuhteiden muutoksen seurauksena on muutettu ehtoja.
Vihriälän mukaan ongelmaksi muodostuu, mitä Irlanti, Portugali ja osin Espanjakin ajattelisivat tästä.
– Miksi kaikkein suurin syntinen saa suuria alennuksia, ja paremmin asiansa hoitaneet joutuvat maksamaan velkansa korkoineen takaisin.
