Euromaiden valtiovarainministerit jatkavat Kreikan tilanteen käsittelyä. Kreikan rahoitustukiohjelma päättyy vuodenvaihteessa, ja keskustelussa ovat mahdolliset jatkotoimet. Keskusteltavana on myös rahoitustukiohjelman viides väliarvio.
Euroryhmä käsittelee lisäksi komission arvioita euromaiden alustavista budjettisuunnitelmista. Komissio arvioi, että Suomi noudattaa vakaus- ja kasvusopimusta laajasti ottaen.
Suomea edustaa molemmissa kokouksissa valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.).
Investointiohjelmaa valmistellaan
EU:n komissio ja Euroopan investointipankki raportoivat Ecofin-neuvostolle eurooppalaisen investointiohjelman valmistelusta. Komissio esittää seuraaville kolmelle vuodelle vähintään 315 miljardin euron lisäinvestointeja. Ohjelmassa pyritään siihen, että lisäinvestoinnit vastaavat reaalitalouden tarpeita.
EU-maiden johtajat päättävät investointiohjelmasta Eurooppa-neuvostossa eli huippukokouksessa 18.–19. joulukuuta.
Ministerit vaihtavat neuvostossa näkemyksiä myös komission vuotuisesta kasvuselvityksestä. Komissio aikoo jatkaa kasvu- ja työllisyysstrategiaansa, jolla pyritään nyt vauhdittamaan investointeja, saamaan aikaan rakenteellisia uudistuksia ja jatkamaan julkisen talouden vakauttamista.
Suomi yhtyy komission näkemykseen hitaan talouskasvun ongelmasta ja rakenteellisten uudistusten tarpeellisuudesta.
Kasvuselvitys käynnistää eurooppalaisen ohjausjakson, joka on talous- ja finanssipolitiikan koordinointijakso. Jakso painottuu alkuvuoteen, ja sen aikana jäsenvaltiot mukauttavat budjetti- ja talouspolitiikkansa yhteisiin tavoitteisiin ja sääntöihin.
Kokouksessa on esillä myös EU:n komission vuosittainen varoitusjärjestelmäkertomus, joka liittyy makrotaloudellisia epätasapainoja koskevaan menettelyyn. Kyseessä on työkalu, jolla voidaan havaita ja korjata riskialttiita taloudellisia kehityskulkuja. Kertomuksen sisältö ei poikkea merkittävästi komission aiemmista raporteista.
Ministerit vaihtavat näkemyksiä aiheesta. Neuvosto laatii päätelmät aiheesta ensi vuoden alkupuolella, ja komissio julkaisee maakohtaiset syvälliset selvitykset keväällä.
Veronkiertoa torjutaan
Neuvosto pyrkii saavuttamaan poliittisen yhteisymmärryksen emo-tytäryhtiödirektiivin muuttamisesta. Direktiivin perusteella emoyhtiöiden ei tarvitse maksaa veroja osingoista, joita ne saavat tytäryhtiöiltään. Suomi kannattaa veronkiertosäännöksen lisäämistä direktiivin ja tukee ripeää etenemistä asiassa.
Ministerit saavat tilannekatsauksen finanssitransaktioverosta. Yksitoista EU-maata aikoo ottaa käyttöön veron, joka koskisi esimerkiksi osakkeiden ja joukkovelkakirjojen myyntiä ja ostamista. Suomi ei ole mukana tässä yhteistyössä.
Niin ikään pankkiunioni nousee kokouksissa esille, kun ministerit käsittelevät perusteita, joilla EU:n yhteistä kriisinratkaisurahastoa kartutetaan. Pankit maksavat vakausmaksuja rahastoon, jonka varoja voidaan myöhemmin käyttää pankkikriisien ratkaisuun. Neuvoston odotetaan pääsevän poliittiseen yksimielisyyteen maksujen määräytymisestä.
Suomen mielestä on tärkeää, että jo aiemmin yhteisen rahaston käytölle sovittu siirtymäaika otettaisiin huomioon myös maksujen määräytymisessä.
