Keskustelu Euroopan keskuspankin EKP:n toimivaltuuksista on viime viikkoina kiihtynyt Euroopassa.
Verkkouutiset ja Nykypäivä tiedustelivat sähköpostitse eduskunnan pankkivaltuuston yhdeksältä jäseneltä heidän tyytyväisyyttään EKP:n nykyiseen mandaattiin. Kysyimme myös, mihin toimenpiteisiin EKP:n pitäisi heidän mielestään ryhtyä.
Devalvointi peliin
Sosiaalidemokraattien Jukka Gustafssonin mielestä nykyiseen tilanteeseen olisi oikeaa rahapolitiikkaa, jos EKP ryhtyisi toimiin, joiden avulla euro devalvoituisi suhteessa dollariin. Hän kannattaa myös määrällistä elvytystä velkakirjaostoilla, sillä lisäämällä likviditeettiä taloudessa korot voisivat laskea ja euro heikentyä.
– Ylipäätään nyt pitäisi vahvistaa talouskasvua ja pyrkiä välttämään deflaatioon ajautumista, Gustafsson lisää.
Myös perussuomalaisten Lea Mäkipään mielestä EKP:n pitäisi ryhtyä toimiin, joiden avulla euro devalvoituisi suhteessa dollariin. Euro on hänen mukaansa tällä hetkellä liian vahva ennen kaikkea kriisimaille, mutta myös Suomelle.
Mäkipää kannattaa periaatteessa myös elvytystä velkakirjaostoilla euroaluetta uhkaavan deflaation takia.
Ongelmana on kuitenkin hänen mielestään se, miten tämä käytännössä toteutetaan oikeudenmukaisesti. Esimerkiksi EKP:n valtionvelkakirjojen osto lisää hänen mukaansa yhteisvastuuta toisten veloista keskuspankin kautta, mitä hän ei pidä suotavana.
EKP voisi hänen mielestään myös lainata pankeille halpaa rahaa yrityssektorin lainoitukseen ja tukea laajasti investointiohjelmia, mitä hän pitää ehkä tehokkaimpana keinona.
Nykymandaatti hyvä
Pankkivaltuuston puheenjohtaja Ben Zyskowicz (kok.) ei halunnut valtuuston jäsenenä ottaa kantaa, miten EKP:n pitäisi nykyisessä tilanteessa toimia, koska EKP:n neuvoston toiminnan on oltava poliittisesti riippumatonta. Hän kuitenkin kertoi olevansa tyytyväinen EKP:n nykyiseen mandaattiin. Täsmälleen samaa mieltä oli valtuuston toinen kokoomusjäsen Marjo Matikainen-Kallström.
Valtuuston kolmas kokoomuslainen Petteri Orpo pitää myös EKP:n mandaattia nykyisellään Suomen ja euroalueen kokonaisedun kannalta hyvänä. Hän muistutti, että EKP:n tärkein tehtävä on ylläpitää euron ostovoimaa ja siten hintavakautta euroalueella.
EKP:n mandaatti on Orpon mukaan rakennettu riippumattomaksi euromaiden hallitusten tai muiden viranomaisten poliittisesta ohjauksesta siten, että pankki voi toteuttaa tehtäväänsä itsenäisesti ja koko euroalueen kokonaisetua silmälläpitäen. Hänen mielestään on Suomen etu, että EKP pysyy jatkossakin vapaana poliittisesta ohjauksesta. Muussa tapauksessa suuret euromaat voisivat ohjata euroalueen rahapolitiikkaa omien intressiensä mukaisesti.
– EKP:n mandaatti on siis nykyisellään Suomen ja euroalueen kokonaisedun kannalta hyvä, Orpo toteaa.
Tapauskohtaista harkintaa
Keskustan Timo Kallin mukaan EKP:n pitää ottaa huomioon jatkuvasti erilaisia valuuttakursseihin vaikuttavia tekijöitä, joiden perusteella se harkitsee, pitääkö euron kurssiin vaikuttaa. Hänen mielestään tässä harkinnassa EKP on onnistunut oikein hyvin.
Yleistä velkakirjojen osto-ohjelmaa Kalli ei suosittele, vaan EKP pitää tapauskohtaisesti harkita hintavakautta vaalien, ostaako se velkakirjoja markkinoilta ja koska ostaa. EKP:n nykyiseen toimintaan hänellä ei ollut huomautettavaa.
Kyselyyn jättivät vastaamatta perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner, sosialidemokraattien Jouni Backman ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.
Helsingin Sanomien eurovaalikeskustelussa tiistaina Sipilä ei ollut halukas puuttumaan EKP:n itsenäisyyteen, mutta SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mielestä pankin rooli voisi olla myös työllisyyttä tukeva.
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki puolestaan vaati EKP:n mandaatin laajentamisen lisäksi pankin avaamista ja demokratisointia.
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen sen sijaan kertoi vastustavansa henkeen ja vereen sitä, että poliitikot rupeaisivat määrittelemään valuuttakursseja.
Lue myös:
