Hallitusammatilaiset ry:n puheenjohtaja Jorma Elorannan mielestä hallitusneuvostomalli tuskin auttaisi Suomea ja suomalaisia yrityksiä menestymään.
– En jaksa uskoa, että olisi kovin luontevaa palata jonnekin 70- tai 60-luvulle, Eloranta arvioi Nykypäivän haastattelussa.
Hallitusammattilaisten lähtökohtana on Elorannan mukaan hyvä hallitustyöskentely, jonka avulla yritykset voivat menestyä.
Hallituksessa kukaan ei edusta mitään omistajatahoa, puhumattakaan mistään poliittisesta tahosta tai muusta ryhmittymästä. Hallituksen jäsenet toimivat lähtökohtanaan yrityksen menestyminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
– Kokemusten mukaan hallitustyöskentely vaatii erityisosaamista eikä yhteiskunnallinen osaaminen ehkä ole keskeisin pätevyysalue, Eloranta huomauttaa.
Hänen mukaansa on tietenkin tärkeää, että yrityksen sisällä käydään keskustelua hallituksen, toimivan johdon ja henkilöstön välillä.
Yrityksen pitää myös olla yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan, kuunnella sen yleistä kehitystä ja kertoa, miten tietyt asiat sen toimintaan mahdollisesti vaikuttaisivat.
Eloranta kuitenkin painottaa, että pitää olla hyvin selkeä siinä, miten yritys tekee omat päätöksensä.
– Jos nyt katsoo, miten julkinen valta ja kunnallishallinto ovat rakentaneet oman päätöksentekonsa niin voi kauhistus jos sen kaltaisia menettelyjä siirrettäisiin yrityksiin, Eloranta puuskahtaa.
Fortumissa ja Neste Oilissa perustettiin lakkautettujen hallintoneuvostojen tilalle neuvottelukunnat sidosryhmiä varten. Eloranta ei pidä niitä ongelmallisina, sillä niissä peli on tehty selväksi.
Neuvottelukunnille ei voida asettaa mitään vastuita tai velvoitteita, eikä niihin voi kohdistaa vääriä odotuksia. Niitä on myös muissakin yrityksissä kuin valtionyhtiöissä.
– Hyvä yritys pitää joka puolelle yhteyksiä, mutta uuden hallintoelimen rakentaminen monimutkaistaa hallintomallia, Eloranta toteaa.
