Suomen nettomaksu Euroopan unionille oli viime vuonna 604 miljoonaa euroa eli noin 112 euroa asukasta kohden. Nettomaksu aleni noin 55 miljoonalla eurolla vuodesta 2012, jolloin se oli noin 659 miljoonaa euroa.
Suomi oli nettosaaja suhteessa unionin budjettiin vuosina 1996, 1997 ja 2000.
Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat osaltaan jäsenvaltioiden välisiä varallisuuseroja. Nettoasema ei kuitenkaan tuo esiin kaikkia EU-jäsenyyden hyötyjä. Muun muassa sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta koituvat edut eivät näy nettoasemassa.
Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,63 prosenttia Suomeen palautuneen EU-rahoituksen suhteellinen osuus oli 1,11 prosenttia EU-budjetista.
Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon vuonna 2013 olivat Ruotsi (-0,51 %), Tanska (-0,49 %) ja Saksa (-0,49 %). Ranskan nettomaksu suhteessa bruttokansantuloon oli -0,40 prosenttia.
Nettomaksajien keskimääräinen nettoasema oli viime vuonna -0,39 prosenttia bruttokansantulosta, joten Suomen nettoasema (-0,31 %) jäi edellisvuoden tapaan keskimääräistä hieman pienemmäksi.
Suurimmat nettosaajat bruttokansantuloon suhteutettuna olivat Unkari (5,33 %), Liettua (4,54 %), ja Viro (4,33 %).
EU:n vuosibudjetti perustuu seitsenvuotiseen rahoituskehykseen. Edellinen rahoituskehyskausi päättyi vuoden 2013 lopussa. Komission tietojen perusteella Suomi oli koko rahoituskehyskauden 2007−2013 aikana bruttokansantuloon suhteutettuna keskimäärin pienin nettomaksaja yhdessä Itävallan kanssa.
Suomen nettomaksu oli käyvin hinnoin keskimäärin noin 464 miljoonaa euroa vuodessa. Keskimäärin Suomen nettoasema suhteessa bruttokansantuloon oli -0,25 prosenttia.
Suomen saama rahoitus kasvoi
Suomen EU-budjetista saama rahoitus kasvoi edellisvuodesta yhteensä noin 173 miljoonalla eurolla. Kasvu selittyi ensisijaisesti Suomen rakennepolitiikan tukien kasvulla.
Rakennepoliittiset tuet kasvoivat noin 120 miljoonalla. Suomen EU-tuki maatalouden suoriin tukiin ja markkinamenoihin laski noin 10 miljoonalla eurolla, mutta maaseudun kehittämiseen kohdistuva rahoitus kasvoi 25 miljoonalla eurolla.
Kilpailukykyotsakkeesta saadun rahoituksen suhteellinen osuus oli 1,65 prosenttia. Maaseudun kehittämisvaroista Suomen suhteellinen osuus oli 2,52 prosenttia. Suomen saama osuus koheesiovaroista kokonaisuudessaan oli 0,65 prosenttia, kun taas koheesiopolitiikan työllisyys- ja kilpailuohjelman osalta Suomen osuus oli suurempi, 3,94 prosenttia.
