ECOFIN-neuvosto saavutti tiistaina poliittisen yhteisymmärryksen siitä, miten yhteiseen eurooppalaiseen kriisinratkaisurahastoon kerättävät maksut jyvitetään eri maiden luottolaitosten kesken.
Suomalaisilta pankeilta ja muilta luottolaitoksilta perittävien maksujen yhteismäärä nousee näillä näkymin yli miljardiin euroon vuosina 2016–2023.
Rahaston arvioitu koko on noin 55 miljardia euroa ja se kerrytetään kahdeksan vuoden aikana. Koko määräytyy pankkiunionimaiden luottolaitosten yhteenlaskettujen suojattujen talletusten määrän perusteella.
– Tämä on merkittävä kustannusrasite suomalaisille pankeille ja muille luottolaitoksille. Nyt on varmistettava, että yhteisen rahaston käyttökynnys pidetään mahdollisimman korkealla. Muutoin laskun koko kasvaa entisestään, toteaa FK:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Kunkin luottolaitoksen osuus rahastoon kerättävistä varoista riippuu sen velkojen kokonaismäärästä suhteessa kaikkien pankkiunionimaiden luottolaitosten yhteenlaskettuun vastaavaan määrään. Lisäksi otetaan huomioon kunkin luottolaitoksen toiminnan riskipitoisuus. Pienimpiä luottolaitoksia varten on oma maksumallinsa.
ECOFIN-neuvoston linjauksen mukainen maksumalli merkitsee, että suomalaisilta luottolaitoksilta perittävä maksujen yhteissumma on arviolta noin 200–300 miljoonaa euroa suurempi kuin elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin perusteella laskettu määrä.
Malli sisältää siirtymäsäännökset, joiden mukaan ensimmäisten kahdeksan vuoden aikana maksut määräytyvät painotettuna keskiarvona elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin sekä yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen mukaisista maksuista.
Veli-Matti Mattilan mukaan FK on sinällään tyytyväinen siirtymävaiheen maksumalliin. Sen myötä maksuihin saatiin lähivuosille lievä helpotus.
– Se ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että suomalaiset luottolaitokset maksavat yhteiseen rahastoon enemmän kuin ne olisivat joutuneet maksamaan kansalliseen rahastoon, hän painottaa.
