Hallitus päätti kehysriihessä valtion omaisuuden myymisestä 1,9 miljardilla eurolla. Varoista 600 miljoonaa on tarkoitus käyttää talouden elvytykseen. Lopuilla 1,3 miljardilla lyhennetään valtion velkaa.
EK:n Jyri Häkämiehen mukaan summaa ei kuitenkaan ole helppo saada kasaan, ilman että kajotaan valtion arvokkaimpiin yhtiöomistuksiin.
– Valtion omaisuuden myyminen 1,9 miljardilla on vaikea temppu ilman Sammon tai TeliaSoneran myymistä, hän analysoi EK:n toimittajaseminaarissa.
Häkämies kysyykin, onko huippuyritysten myyminen varmasti järkevä ratkaisu.
– Molemmat ovat olleet parhaita osingonmaksajia. Täytyy sanoa, että tämän harjoituksen fiksuus on vähän kyseenalaista, Häkämies lataa.
Häkämiehen mukaan myynneistä saaduille varoille täytyy olla todella hyvä vaihtoehtoinen investointikohde.
– Elvytyksessä on oltava tolkkua. Siinä ei ole mitään järkeä, että hyvätuottoinen osinkoa tuottava sijoitus vaihtuu huonoksi investoinniksi, hän sanoo.
Häkämies uskoo, että valtion omistuksia joko Sammossa, TeliaSonerassa tai jopa molemmissa yhtiöissä lähdetään myymään, jotta sovittuihin tuloutuksiin päästään.
– Julkisuudessa on ollut Destia-kauppa ja Altian mahdollinen listaus. Niillä ei kuitenkaan pitkälle pötkitä, hän toteaa.
Häkämiehen mukaan valtion omaisuuden myyminen ja siitä saatujen tulojen kohdentaminen saattaa vielä liikkua kesäkuun minihallitusneuvotteluissa. Hän toivoo hallituksen kuitenkin pysyvän sovitussa 2,3 miljardin euron sopeutuksessa.
– Sovitusta sopeutustasosta on pidettävä kiinni talouspolitiikan uskottavuuden nimissä. Jos jotain siellä muutetaan, on jotain otettava tilalle. Tästä voi ennustaa, ettei ratkaisuja ole helppo lähteä muuttelemaan, hän toteaa.
Häkämiehen mielestä hallituksen elvytysratkaisu on tällaisenaankin rohkea. Hän muistuttaa, ettei talouden isoa kuvaa kuitenkaan muuteta elvytyksellä.
– Kasvua haetaan ja siihen toivottavasti löydetään oikeat tavat.
Eläkesopu syntyy
Häkämiehen mukaan työmarkkinajärjestöjen kiistakapulana olleesta eläkeiän alaikärajan korotuksesta päästään sovintoon.
– Sopu syntyy. Vaihtoehto olisi niin paljon kauheampi, Häkämies toteaa.
Häkämies ei odota SDP:n tuoreen puheenjohtajan Antti Rinteen nousun valtiovarainministeriksi vaikuttavan eläkeneuvotteluihin.
Rinne on aiemmin suhtautunut varovasti eläkeiän alaikärajan korottamiseen.
Rinne totesi maanantaina Ylelle, ettei ole samaa mieltä komission suosituksen kanssa siitä, että eläkeiän korotus tulisi sitoa elinajanodotteeseen.
– Tällä hetkellä näyttää ainakin siltä, että suomalaisten elinajanodote nousee. Jos meillä on vahva näyttö siitä, että työllisyysaste on oikeasti nousemassa ja tämän lisäksi konkreettisia toimia työelämän laadun parantamiseksi, myös eläkeiän nostosta pitää keskustella, Rinne totesi Nykypäivän haastattelussa maaliskuussa.
Häkämiehen mukaan Rinne tulee joka tapauksessa kunnioittamaan työmarkkinajärjestöjen sopimaa linjaa.
– Hän on nyt sanonut, että luottaa siihen, mitä työmarkkinajärjestöt sopivat. Tämä on positiivinen uutinen, Häkämies linjaa.
Häkämies uskoo työnantaja- ja palkansaajapuolen pääsevän sopuun tavasta, jolla eläkeikää korotetaan. Hän vihjaa, että järjestöillä voi olla jo toimiva ratkaisu, johon molemmat osapuolet voivat sitoutua. Sen varsinaista sisältöä hän ei kuitenkaan ole vielä valmis avaamaan.
