Hallitusneuvottelut alkoivat perjantaina ja jatkuvat maanantaina valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Tavoitteena on saattaa neuvottelut päätökseen toukokuun aikana ja saada niiden päätteeksi enemmistöhallitus kolmen suuren puolueen kesken.
Verkkouutiset selvitti, minkälaisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia puolueiden taloudellisissa linjauksissa on vertailemalla vastauksia, joita puolueet antoivat hallitustunnustelija Juha Sipilän (kesk.) esittämiin kysymyksiin.
Talouden yleinen linja
YHTÄLÄISYYDET
– Kaikki puolueet pitävät valtiovarainministeriön esittämää 6 miljardin euron julkisen talouden sopeutustarvetta oikeana
– Keskusta ja perussuomalaiset jaksottaisivat julkisen talouden sopeutuksen 6–7 vuoteen
– Kaikki puolueet pyrkisivät lisäksi mahdollistamaan säästöjä sekä talouden ja työllisyyden kasvua rohkeilla rakenteellisilla uudistuksilla
EROAVAISUUDET
– Kokoomus on aiemmin ollut valmis sopeuttamistoimien toteuttamiseen vaalikauden aikana. Kysymys/vastauksissa kokoomus kuitenkin ilmaisee olevansa ”valmis arvioimaan säästötoimien voimaantulon jaksotusta asiantuntijasuositusten pohjalta”
– Perussuomalaisten vastauksissa on sisäinen ristiriita. Puolue toteuttaisi velkaantumisen taittamiseen vaadittavan sopeutuksen 6–7 vuodessa, mutta ilmoittaa, että ”velkaantuminen on taitettava seuraavan vaalikauden aikana”
– Keskusta ja perussuomalaiset pohjaavat säästönsä 2–3 miljardin euron valtiontalouden säästötarpeelle (lisäksi keskustalla yhden miljardin säästöt kuntatalouteen), mutta kokoomus pohjaa säästötarpeen 4 miljardin euron valtiontalouden säästöihin ja 2 miljardin euron säästöihin kuntatalouteen
– Juha Sipilä totesi kuitenkin yhteiskuntasopimuksen kariuduttua, että säästötarve on 6 miljardia euroa ja kestävyysvaje mukaan lukien 10 miljardia euroa
Säästöt
YHTÄLÄISYYDET
– Sekä keskusta että kokoomus ovat valmiita jäädyttämään budjettiperusteisia indeksietuuksia (kokoomus ja keskusta miljardi euroa)
– Keskusta leikkaisi yritystuista 300 miljoonaa euroa, kokoomus 250 miljoonaa euroa, perussuomalaiset olisi vaaliohjelman perusteella myös valmis leikkaamaan yritystuista (ei määritelty, kuinka paljon)
– Sekä keskusta että perussuomalaiset leikkaisivat valtionhallinnon IT-kuluista (keskusta kiinteistö- ja tietojärjestelmämenoista 300 miljoonaa euroa, perussuomalaisilla maininta vaaliohjelmassa)
– Sekä keskusta että kokoomus uudistaisivat ja leikkaisivat keskushallinnolta (keskusta 300 miljoonaa euroa, kokoomus 600 miljoonaa euroa mukaan lukien IT-kulut)
– Kaikki puolueet hakisivat säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta (keskusta 200 miljoonaa euroa, kokoomus 300 miljoonaa euroa)
– Kaikki puolueet leikkaisivat kehitysyhteistyöstä (kokoomus 300 miljoonaa euroa, keskusta 200 miljoonaa euroa, perussuomalaiset 500 miljoonaa euroa vaaliohjelman pohjalta)
EROAVAISUUDET
– Perussuomalaiset luettelee vastauksissaan säästökohteiksi vain tuulivoiman syöttötariffin, ”maasta ulos virtaavat rahavirrat” ja puoluetuen
– Perussuomalaisten vaaliohjelmassa on lisäksi lueteltu edellä mainittujen lisäksi maahanmuuton kustannukset ja EU-jäsenmaksut
– Perussuomalaisten säästölista on ollut puutteellinen kokoomukseen ja keskustaan nähden, joiden säästölistat ovat jo etukäteen kattavia
PUOLUEIDEN TAVOITTEITA
– Kokoomus tekisi lisäksi säästöjä työlistan mukaisesti muun muassa työttömyysturvaan, opintotukeen, vuorotteluvapaaseen ja työttömyysputkeen
Veronkevennykset
YHTÄLÄISYYDET
– Kaikki puolueet sitoutuvat siihen, että kokonaisveroaste ei nouse
– Kaikki puolueet haluavat alentaa tuloveroa kohdennettuna pieni- ja keskituloisiin
– Kaikki puolueet esittävät keinoja yrittäjyyteen kannustamiseksi (keinot vaihtelevat)
– Kokoomus ja keskusta alentaisivat muun muassa perintö- ja lahjaverotusta, tarkastelisivat jakamattoman voiton varausjärjestelmää, asettaisivat pienet pörssiosinkojen verovapautta
– Kokoomus ja keskusta parantaisivat kotitalousvähennystä
– Perussuomalaiset ja kokoomus alentaisivat autoveroa, mutta kokoomus olisi sitä vastoin valmis kiristämään vuosittain kerättävää ajoneuvoveroa
– Perussuomalaiset ja kokoomus alentaisivat energiaverotusta
EROAVAISUUDET
– Perussuomalaiset on valmis kiristämään suurituloisten tuloveroa
PUOLUEIDEN TAVOITTEITA
– Perussuomalaiset ottaisi käyttöön Viron veromallin kaltaisen kannustimen työllistäville kasvuyrityksille
– Perussuomalaiset korottaisi liiketoiminnan alarajaa 20 000 euroon ja huojennusaluetta 40 000 euroon
– Kokoomus keventäisi maltillisesti muiden yhtiömuotojen kuin osakeyhtiöiden verotusta
– Kokoomus siirtyisi pienten yritysten maksuperusteiseen arvonlisäveroon
– Keskusta kasvattaisi yrittäjävähennystä
– Keskusta tekisi omaisuuden luovutuksessa syntyneen tappion vähennyskelpoiseksi pääomatuloista
Veronkiristykset
YHTÄLÄISYYDET
– Kokoomus on valmis kiristämään maltillisesti ympäristö- ja terveysperusteisia haittaveroja
– Kaikkien puolueiden mielestä veropohjia pitää tiivistää (keskustalla on yksityiskohtaisin lista yritysveropohjan tiivistämisestä ja verovähennysoikeuksien karsimisesta)
PUOLUEIDEN TAVOITTEITA
– Keskusta korottaisi tupakkaveroa
– Perussuomalaiset palauttaisi varallisuusveron
– Harmaan talouden torjuntatoimia tulee kokoomuksen mielestä jatkaa
– Kokoomus ottaisi käyttöön ulkomaisen raskaan liikenteen tiemaksut
Kasvutoimenpiteet
YHTÄLÄISYYDET
– Kaikki puolueet purkaisivat sääntelyä ja byrokratiaa ja lisäisivät kilpailun edellytyksiä
– Kaikki puolueet yksinkertaistaisivat ja nopeuttaisivat lupa- ja valitusprosesseja
– Kaikki puolueet lisäisivät liikenneinfrastruktuurin ja perusväylänpidon rahoitusta
– Keskusta ja kokoomus kannattavat yksityisen riskirahoituksen houkuttelemista julkisella kasvurahoituksella (keskusta kasvurahaston kautta)
– Kaikki puolueet tekisivät julkisia investointeja elinkeinoelämän kannalta olennaisiin kohteisiin (kokoomus sillä ehdolla, että rakenteelliset uudistukset ja sopeutus toteutetaan)
– Keskusta ja perussuomalaiset investoisivat asuntotuotantoon
– Kaikki puolueet uudistaisivat sosiaaliturvaa niin, että työn vastaanottaminen olisi kannattavampaa
EROAVAISUUDET
– Perussuomalaiset on aiemmin kannattanut EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnan säilyttämistä, kokoomus ja keskusta haluaisivat poistaa tarveharkinnan
PUOLUEIDEN TAVOITTEITA
– Perussuomalaiset alentaisi työllistämiskustannuksia laskemalla palkan sivukuluja käyttämällä myös EMU-puskuria.
– Perussuomalaiset uudistaisi hankintalakia niin, että se tukee nykyistä paremmin pk-yritysten osallistumista kilpailutuksiin
– Perussuomalaiset uudistaisi konkurssilainsäädäntöä
– Perussuomalaiset kehittäisi yrittäjien sosiaaliturvaa
– Keskusta asettaisi biotalouden vauhdittamisen hallituksen strategiseksi kärkihankkeeksi
– Keskusta aloittaisi perustulokokeilun
– Keskusta perustaisi Valtion Infra Oy:n kehittämishankkeiden toteuttamista ja suurten liikennehankkeiden toteuttamista varten
– Keskusta vahvistaisi Infra Oy:n tulopohjaa esimerkiksi ottamalla käyttöön öljyn hintaan sidotun polttoaineen maksun ja ulkomaiselta rekkaliikenteeltä tienkäytöstä perittävä aikaperusteinen vinjettimaksun
– Kokoomus ottaisi käyttöön uuden palkkaneuvottelumallin, jossa lähtökohdaksi otettaisiin vientiyritysten kilpailukyky
– Kokoomus myös lisäisi paikallisen sopimisen mahdollisuuksia
– Kokoomus tarkistaisi esimerkiksi koeaikoja ja määräaikaisuuden perusteita
– Kokoomus loisi nuorten työllistymisen edistämiseksi koulutustyösuhteen
– Kokoomus kehittäisi työttömyysturvaa kannustavammaksi
– Kokoomuksen ehdotuksia työn tekemiseen ja teettämiseen kannustamiseksi on esitelty kokoomuksen työlistassa
