Martti Hetemäki kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan julkisten menojen kasvaneen vuosina 2011–2014 peräti 13 miljardia euroa menoleikkauksista huolimatta. Syynä on hänen mukaansa eläkemenojen ja muiden lakisääteisten etuusmenojen nopea kasvu. Myös julkisten investointien määrä on noussut tänä aikana yli kuusi prosenttia.
”Vain hyvin pieni osa julkisten menojen kasvusta johtuu suhdanteista, kuten työttömyyden nousun aiheuttamasta etuusmenojen kasvusta”, Hetemäki toteaa.
Monet kysyntää ja kasvua lisäävät toimet eivät Hetemäen mukaan vaikuta julkisiin menoihin tai tasapainoon. Esimerkkeinä hän mainitsee asuntotuotannon ja yritysten rahoituksen valtiontakaukset. Valtion kotimaiset takaukset ovat kasvaneet vuosina 2011–2014 kahdeksan miljardia euroa eli noin neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Hetemäen mukaan seuraava hallitus tarvitseekin arviot siitä, miten suuri julkisen talouden alijäämä on ja kuinka nopeasti alijäämä olisi järkevä korjata.
Talouspolitiikan arviointineuvoston tammikuussa julkaisemassa raportissa julkisen sektorin rakenteelliseksi alijäämäksi katsottiin kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli noin kuusi miljardia euroa. Arviointineuvosto ajoittaisi sopeutustoimet ensi vuoden jälkeiseen aikaan.
Myös valtiovarainministeriö päätyi tuoreessa virkamiesraportissaan samaan kuuden miljardin sopeutustarpeeseen. Raportissa ei kuitenkaan oteta kantaa sen ajoitukseen.
Tulevien etuuksien ja palvelujen rahoituksessa on Hetemäen mukaan iso kestävyysvaje. Sen aiheuttavat rakenteellinen alijäämä ja väestön ikääntymisen kustannukset.
”Rakenteellinen alijäämä olisi paikattava ensi vaalikaudella, minkä jälkeen tilkittäisiin ikääntymisestä johtuva osa vajeesta”, Hetemäki kirjoittaa.
Hänen mukaansa luvattujen etuuksien ja palvelujen rahoitus edellyttää ”globaalisti kilpailukykyistä ja uudistuvaa kansantaloutta, joka perustuu osaamiseen ja ahkeruuteen”.
